MetsätKuntoon -Blogi
Blogikirjoitukset
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Ajankohtaista metsässäsi osa 3 – Taimikonhoidot
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Pohjois-Karjalan alueella
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, Esa Åvist. Esitimme Esalle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Etelä-Kainuun sekä Pohjois-Karjalan alueella
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Pohjois-Karjalassa
Jalansijamme vahvistuu Pohjois-Karjalassa, kun Joensuussa aloitti marraskuun alussa uusi metsäasiantuntija Janne Turunen. Jannen toimenkuva painottuu yrityksessämme erityisesti suometsänhoitoon, tiepuolelle ja luonnonvarahankkeisiin, mutta apua saa myös muissa metsäasioissa. Esitimme Jannelle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan minkälaiseen asiantuntijaan voit kääntyä luonnonvarahankkeiden, suometsänhoidon ja tiepuolen asioissa Pohjois-Karjalassa.
Uusi metsäasiantuntijamme Kainuussa
Uusi metsäasiantuntijamme Kainuussa 1. lokakuuta 2021Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Kainuun alueella, kun tämän viikon alussa puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen,...
Uusi toimialue ja uusi LKV-ammattilainen
Metsäkiinteistönvälitystoimintamme jatkaa laajentumistaan Kainuun ulkopuolelle. Jyrki-Pekko Kinnunen, LKV, aloitti työt Suomen Metsät Kuntoon LKV:ssä helmikuun alussa, pääasiallisena toimialueenaan Pohjois-Karjala.
Metsätilavälitystoimintamme laajenee – Kiramo Oy ja Metsät Kuntoon LKV yhteistyöhön
Uusi yhteistyökumppanimme Kiramo Oy alkaa välittämään Pohjois-Pohjanmaan metsätiloja Suomen Metsät Kuntoon -ketjussa. Tässä blogissa pääsemme tutustumaan Kiramo Oy:n toimitusjohtajaan ja metsätilavälittäjään Satu Heikkilään.
Suomen MetsätKuntoon Oy vahvistaa omistuspohjaansa
Suomen MetsätKuntoon Oy vahvistaa omistuspohjaansa ja aloittaa toimintansa myös Kainuun ulkopuolella.
Black Friday
On se musta todellakin, tämäkin perjantai. Marraskuinen ostamisen spesiaaliperjantai on taas tulossa ja ainakin täällä Kainuun korkeudella on ruukannut olla jo talven merkkejä ilmassa. Tänä vuonna ei ole pakkasta eikä lunta liiaksi näkynyt.
Ajankohtaista metsässäsi osa 3 – Taimikonhoidot
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Pohjois-Karjalan alueella
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, Esa Åvist. Esitimme Esalle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Etelä-Kainuun sekä Pohjois-Karjalan alueella
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Pohjois-Karjalassa
Jalansijamme vahvistuu Pohjois-Karjalassa, kun Joensuussa aloitti marraskuun alussa uusi metsäasiantuntija Janne Turunen. Jannen toimenkuva painottuu yrityksessämme erityisesti suometsänhoitoon, tiepuolelle ja luonnonvarahankkeisiin, mutta apua saa myös muissa metsäasioissa. Esitimme Jannelle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan minkälaiseen asiantuntijaan voit kääntyä luonnonvarahankkeiden, suometsänhoidon ja tiepuolen asioissa Pohjois-Karjalassa.
Uusi metsäasiantuntijamme Kainuussa
Uusi metsäasiantuntijamme Kainuussa 1. lokakuuta 2021Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Kainuun alueella, kun tämän viikon alussa puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen,...
Uusi toimialue ja uusi LKV-ammattilainen
Metsäkiinteistönvälitystoimintamme jatkaa laajentumistaan Kainuun ulkopuolelle. Jyrki-Pekko Kinnunen, LKV, aloitti työt Suomen Metsät Kuntoon LKV:ssä helmikuun alussa, pääasiallisena toimialueenaan Pohjois-Karjala.
Metsätilavälitystoimintamme laajenee – Kiramo Oy ja Metsät Kuntoon LKV yhteistyöhön
Uusi yhteistyökumppanimme Kiramo Oy alkaa välittämään Pohjois-Pohjanmaan metsätiloja Suomen Metsät Kuntoon -ketjussa. Tässä blogissa pääsemme tutustumaan Kiramo Oy:n toimitusjohtajaan ja metsätilavälittäjään Satu Heikkilään.
Suomen MetsätKuntoon Oy vahvistaa omistuspohjaansa
Suomen MetsätKuntoon Oy vahvistaa omistuspohjaansa ja aloittaa toimintansa myös Kainuun ulkopuolella.
Black Friday
On se musta todellakin, tämäkin perjantai. Marraskuinen ostamisen spesiaaliperjantai on taas tulossa ja ainakin täällä Kainuun korkeudella on ruukannut olla jo talven merkkejä ilmassa. Tänä vuonna ei ole pakkasta eikä lunta liiaksi näkynyt.
Ajankohtaista metsässäsi osa 3 – Taimikonhoidot
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Pohjois-Karjalan alueella
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, Esa Åvist. Esitimme Esalle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Etelä-Kainuun sekä Pohjois-Karjalan alueella
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusi metsäasiantuntijamme Pohjois-Karjalassa
Jalansijamme vahvistuu Pohjois-Karjalassa, kun Joensuussa aloitti marraskuun alussa uusi metsäasiantuntija Janne Turunen. Jannen toimenkuva painottuu yrityksessämme erityisesti suometsänhoitoon, tiepuolelle ja luonnonvarahankkeisiin, mutta apua saa myös muissa metsäasioissa. Esitimme Jannelle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan minkälaiseen asiantuntijaan voit kääntyä luonnonvarahankkeiden, suometsänhoidon ja tiepuolen asioissa Pohjois-Karjalassa.
Uusi metsäasiantuntijamme Kainuussa
Uusi metsäasiantuntijamme Kainuussa 1. lokakuuta 2021Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Kainuun alueella, kun tämän viikon alussa puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen,...
Uusi toimialue ja uusi LKV-ammattilainen
Metsäkiinteistönvälitystoimintamme jatkaa laajentumistaan Kainuun ulkopuolelle. Jyrki-Pekko Kinnunen, LKV, aloitti työt Suomen Metsät Kuntoon LKV:ssä helmikuun alussa, pääasiallisena toimialueenaan Pohjois-Karjala.
Metsätilavälitystoimintamme laajenee – Kiramo Oy ja Metsät Kuntoon LKV yhteistyöhön
Uusi yhteistyökumppanimme Kiramo Oy alkaa välittämään Pohjois-Pohjanmaan metsätiloja Suomen Metsät Kuntoon -ketjussa. Tässä blogissa pääsemme tutustumaan Kiramo Oy:n toimitusjohtajaan ja metsätilavälittäjään Satu Heikkilään.
Suomen MetsätKuntoon Oy vahvistaa omistuspohjaansa
Suomen MetsätKuntoon Oy vahvistaa omistuspohjaansa ja aloittaa toimintansa myös Kainuun ulkopuolella.
Black Friday
On se musta todellakin, tämäkin perjantai. Marraskuinen ostamisen spesiaaliperjantai on taas tulossa ja ainakin täällä Kainuun korkeudella on ruukannut olla jo talven merkkejä ilmassa. Tänä vuonna ei ole pakkasta eikä lunta liiaksi näkynyt.
Asiakkaamme Miikan mietteitä
Haastattelimme pitkäaikaista asiakastamme Miika Sutista. Lyhyen haastattelun teemana oli se, miten Miika näkee metsien vaikutuksen paikallistalouteen.
Palvelu parasta A-luokkaa
Palvelu parasta A-luokkaa 19. lokakuuta 2021 ”Palvelu parasta A-luokkaa,” tuumaa sotkamolainen metsänomistaja Antero Tuomi metsätilakauppakokemuksestaan Suomen Metsät Kuntoon -yrityksen kanssa. Metsän merkitys "Metsässä on hyvin mukava olla ja...
Sujuvat metsäkiinteistökaupat miellyttävät myyjää
Kemiönsaaressa asuva Jarmo Ratia on metsäkiinteistökaupan konkari. Ensimmäisen metsätilansa hän osti noin 40 vuotta sitten. Vuosikymmenien mittaan hänellä on ollut muutama kymmenen metsätilaa.Hän on kiinnostunut sellaisista tiloista, joissa on ollut...
Puunkorjuujälkeä, josta voi olla ylpeä
Metsäkoneyrittäjä Antti Huusko on tehnyt metsäkonetöitä yli kymmenen vuotta. Viimeisen vuoden ajan hän on toteuttanut veljensä Matti Huuskon ja yhden työntekijän kanssa puunkorjuupalveluita yrityksensä MKP Huuskon nimissä Suomen MetsätKuntoon -yritykselle....
Metsähallitus arvostaa laadukasta työtä
"Työn laatu on meille tietenkin tärkeää ja olemme saaneet laadukasta työnjälkeä", kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n Länsi-Kainuun metsätiimin metsänhoitoesimies Aarni Tolonen. Yhteistyö Suomen Metsät Kuntoon -yrityksen kanssa on jatkunut puolenkymmentä...
Metsäsijoittajan viisi vinkkiä
Kainuulainen metsänomistaja Kimmo Moilanen on sijoittanut metsätiloihin jo vuodesta 2010 alkaen. Kimmolla on metsiä Kainuussa ja Virossa. Blogissa Kimmon vinkit metsäsijoittamiseen.
Metsäyhtymän osakkaan mietteitä
Suomussalmelainen metsäyhtymän osakas Risto Seppänen on yksi esimerkki tyytyväisestä asiakkaastamme. Blogissa Riston mietteitä yhteistyöstä.
Ylä-Kainuussa yhteistyössä Konetyö Korjan kanssa
Ylä-Kainuun alueella puunkorjuuta tekee yhteistyökumppanimme Konetyö Korja Ay, jonka yrittäjä Olli-Matti Korja kävi Suomussalmen toimistollamme kertomassa kokemuksiaan yhteistyöstä kanssamme.
Asiakkaamme Matin mietteitä
Suomussalmelainen metsänomistaja Matti Mikkonen kertoo yhteistyökokemuksistaan Suomen MetsätKuntoon -yrityksen kanssa.
Asiakkaamme Miikan mietteitä
Haastattelimme pitkäaikaista asiakastamme Miika Sutista. Lyhyen haastattelun teemana oli se, miten Miika näkee metsien vaikutuksen paikallistalouteen.
Palvelu parasta A-luokkaa
Palvelu parasta A-luokkaa 19. lokakuuta 2021 ”Palvelu parasta A-luokkaa,” tuumaa sotkamolainen metsänomistaja Antero Tuomi metsätilakauppakokemuksestaan Suomen Metsät Kuntoon -yrityksen kanssa. Metsän merkitys "Metsässä on hyvin mukava olla ja...
Sujuvat metsäkiinteistökaupat miellyttävät myyjää
Kemiönsaaressa asuva Jarmo Ratia on metsäkiinteistökaupan konkari. Ensimmäisen metsätilansa hän osti noin 40 vuotta sitten. Vuosikymmenien mittaan hänellä on ollut muutama kymmenen metsätilaa.Hän on kiinnostunut sellaisista tiloista, joissa on ollut...
Puunkorjuujälkeä, josta voi olla ylpeä
Metsäkoneyrittäjä Antti Huusko on tehnyt metsäkonetöitä yli kymmenen vuotta. Viimeisen vuoden ajan hän on toteuttanut veljensä Matti Huuskon ja yhden työntekijän kanssa puunkorjuupalveluita yrityksensä MKP Huuskon nimissä Suomen MetsätKuntoon -yritykselle....
Metsähallitus arvostaa laadukasta työtä
"Työn laatu on meille tietenkin tärkeää ja olemme saaneet laadukasta työnjälkeä", kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n Länsi-Kainuun metsätiimin metsänhoitoesimies Aarni Tolonen. Yhteistyö Suomen Metsät Kuntoon -yrityksen kanssa on jatkunut puolenkymmentä...
Metsäsijoittajan viisi vinkkiä
Kainuulainen metsänomistaja Kimmo Moilanen on sijoittanut metsätiloihin jo vuodesta 2010 alkaen. Kimmolla on metsiä Kainuussa ja Virossa. Blogissa Kimmon vinkit metsäsijoittamiseen.
Metsäyhtymän osakkaan mietteitä
Suomussalmelainen metsäyhtymän osakas Risto Seppänen on yksi esimerkki tyytyväisestä asiakkaastamme. Blogissa Riston mietteitä yhteistyöstä.
Ylä-Kainuussa yhteistyössä Konetyö Korjan kanssa
Ylä-Kainuun alueella puunkorjuuta tekee yhteistyökumppanimme Konetyö Korja Ay, jonka yrittäjä Olli-Matti Korja kävi Suomussalmen toimistollamme kertomassa kokemuksiaan yhteistyöstä kanssamme.
Asiakkaamme Matin mietteitä
Suomussalmelainen metsänomistaja Matti Mikkonen kertoo yhteistyökokemuksistaan Suomen MetsätKuntoon -yrityksen kanssa.
Asiakkaamme Miikan mietteitä
Haastattelimme pitkäaikaista asiakastamme Miika Sutista. Lyhyen haastattelun teemana oli se, miten Miika näkee metsien vaikutuksen paikallistalouteen.
Palvelu parasta A-luokkaa
Palvelu parasta A-luokkaa 19. lokakuuta 2021 ”Palvelu parasta A-luokkaa,” tuumaa sotkamolainen metsänomistaja Antero Tuomi metsätilakauppakokemuksestaan Suomen Metsät Kuntoon -yrityksen kanssa. Metsän merkitys "Metsässä on hyvin mukava olla ja...
Sujuvat metsäkiinteistökaupat miellyttävät myyjää
Kemiönsaaressa asuva Jarmo Ratia on metsäkiinteistökaupan konkari. Ensimmäisen metsätilansa hän osti noin 40 vuotta sitten. Vuosikymmenien mittaan hänellä on ollut muutama kymmenen metsätilaa.Hän on kiinnostunut sellaisista tiloista, joissa on ollut...
Puunkorjuujälkeä, josta voi olla ylpeä
Metsäkoneyrittäjä Antti Huusko on tehnyt metsäkonetöitä yli kymmenen vuotta. Viimeisen vuoden ajan hän on toteuttanut veljensä Matti Huuskon ja yhden työntekijän kanssa puunkorjuupalveluita yrityksensä MKP Huuskon nimissä Suomen MetsätKuntoon -yritykselle....
Metsähallitus arvostaa laadukasta työtä
"Työn laatu on meille tietenkin tärkeää ja olemme saaneet laadukasta työnjälkeä", kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n Länsi-Kainuun metsätiimin metsänhoitoesimies Aarni Tolonen. Yhteistyö Suomen Metsät Kuntoon -yrityksen kanssa on jatkunut puolenkymmentä...
Metsäsijoittajan viisi vinkkiä
Kainuulainen metsänomistaja Kimmo Moilanen on sijoittanut metsätiloihin jo vuodesta 2010 alkaen. Kimmolla on metsiä Kainuussa ja Virossa. Blogissa Kimmon vinkit metsäsijoittamiseen.
Metsäyhtymän osakkaan mietteitä
Suomussalmelainen metsäyhtymän osakas Risto Seppänen on yksi esimerkki tyytyväisestä asiakkaastamme. Blogissa Riston mietteitä yhteistyöstä.
Ylä-Kainuussa yhteistyössä Konetyö Korjan kanssa
Ylä-Kainuun alueella puunkorjuuta tekee yhteistyökumppanimme Konetyö Korja Ay, jonka yrittäjä Olli-Matti Korja kävi Suomussalmen toimistollamme kertomassa kokemuksiaan yhteistyöstä kanssamme.
Asiakkaamme Matin mietteitä
Suomussalmelainen metsänomistaja Matti Mikkonen kertoo yhteistyökokemuksistaan Suomen MetsätKuntoon -yrityksen kanssa.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsäalan murros ja metsän monimuotoisuus
Tässä podcast-jaksossa Tanelin vieraana on hiljattain Metsät Kuntoon -yrityksessä aloittanut metsäasiantuntija, iktyonomi Janne Turunen. Jannen kanssa keskustellaan mm. metsäalan murroksesta ja uusista palvelutuotteista, joita metsäalan yritys voi tähän murroskohtaan asiakkailleen tarjota.
Metsät Kuntoon sponsoripelaaja ja urheilijaelämä
Tässä podcast-jaksossa kuullaan Metsät Kuntoon -yrityksen sponsoripelaajan, Lahden Pelicansissa keskushyökkääjänä pelaavan Sakke Hämäläisen kuulumisia ja mietteitä urheilijaelämästä.
Työelämän asiantuntija ja coach Metsät Kuntoon-asiantuntijoiden tukena
Tässä podcast-jaksossa Tanelin vieraana on työelämän asiantuntija ja valmentaja Pekka Hämäläinen. MetsätKuntoon on yksi Pekan coachattavista yrityksistä ja podcastissa keskustellaankin niin urheilu- kuin yritysvalmennuksesta, elämän hallinnasta ja työssä jaksamisesta.
Nuoren metsäasiantuntijan mietteitä
Nuoren metsäasiantuntijan mietteitä 2. huhtikuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli...
Tarinaa pesäpallosta ja yrityksen ja urheiluseuran välisestä yhteistyöstä
Tarinaa pesäpallosta ja yrityksen ja urheiluseuran välisestä yhteistyöstä 26. maaliskuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä...
Tarinaa erä- ja luontokuvauksesta
Tarinaa erä- ja luontokuvauksesta 26. helmikuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli...
Asiaa trendikkäistä yhteismetsistä
Tässä podcastissa kuulet täyden asiapaketin yhteismetsistä. Podcastissa Suomen Metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Jarmo Mulari kertoo, mikä on yhteismetsä, mitkä ovat yhteismetsän vahvuudeet ja haasteet, kuin myös sen, miten yhteismetsän osakkaaksi pääsee. Lisäksi podcastissa keskustellaan metsän omistusjärjestelyistä.
Pitkänlinjan metsäasiantuntija ja kullanhuuhtoja
Tämänkertaisessa podcastissa Tanelin vieraana on yksi Metsät Kuntoon -yrityksen omista metsäasiantuntijoista, Väinö Kemppainen. Väinö on pitkän linjan metsäasiantuntija ja nähnyt metsäalan muutoksen vuosikymmenien aikana. Podcastissa jutustellaan niin Väinön työhistoriasta metsäalalla kuin hänelle tärkeästä harrastuksesta, kullanhuuhdonnasta.
Metsävaratieto ja digitaalisuus metsäalalla
Tässä podcastissa Taneli keskustelee Metsät Kuntoon -asiantuntija Antti Hiltusen kanssa metsävaratiedosta ja digitaalisuudesta metsäalalla. Metsänomistajalle ja metsäalan toimijoille metsävaratieto on toiminnan ja tekemisen kannalta tärkeää.
Metsäalan murros ja metsän monimuotoisuus
Tässä podcast-jaksossa Tanelin vieraana on hiljattain Metsät Kuntoon -yrityksessä aloittanut metsäasiantuntija, iktyonomi Janne Turunen. Jannen kanssa keskustellaan mm. metsäalan murroksesta ja uusista palvelutuotteista, joita metsäalan yritys voi tähän murroskohtaan asiakkailleen tarjota.
Metsät Kuntoon sponsoripelaaja ja urheilijaelämä
Tässä podcast-jaksossa kuullaan Metsät Kuntoon -yrityksen sponsoripelaajan, Lahden Pelicansissa keskushyökkääjänä pelaavan Sakke Hämäläisen kuulumisia ja mietteitä urheilijaelämästä.
Työelämän asiantuntija ja coach Metsät Kuntoon-asiantuntijoiden tukena
Tässä podcast-jaksossa Tanelin vieraana on työelämän asiantuntija ja valmentaja Pekka Hämäläinen. MetsätKuntoon on yksi Pekan coachattavista yrityksistä ja podcastissa keskustellaankin niin urheilu- kuin yritysvalmennuksesta, elämän hallinnasta ja työssä jaksamisesta.
Nuoren metsäasiantuntijan mietteitä
Nuoren metsäasiantuntijan mietteitä 2. huhtikuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli...
Tarinaa pesäpallosta ja yrityksen ja urheiluseuran välisestä yhteistyöstä
Tarinaa pesäpallosta ja yrityksen ja urheiluseuran välisestä yhteistyöstä 26. maaliskuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä...
Tarinaa erä- ja luontokuvauksesta
Tarinaa erä- ja luontokuvauksesta 26. helmikuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli...
Asiaa trendikkäistä yhteismetsistä
Tässä podcastissa kuulet täyden asiapaketin yhteismetsistä. Podcastissa Suomen Metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Jarmo Mulari kertoo, mikä on yhteismetsä, mitkä ovat yhteismetsän vahvuudeet ja haasteet, kuin myös sen, miten yhteismetsän osakkaaksi pääsee. Lisäksi podcastissa keskustellaan metsän omistusjärjestelyistä.
Pitkänlinjan metsäasiantuntija ja kullanhuuhtoja
Tämänkertaisessa podcastissa Tanelin vieraana on yksi Metsät Kuntoon -yrityksen omista metsäasiantuntijoista, Väinö Kemppainen. Väinö on pitkän linjan metsäasiantuntija ja nähnyt metsäalan muutoksen vuosikymmenien aikana. Podcastissa jutustellaan niin Väinön työhistoriasta metsäalalla kuin hänelle tärkeästä harrastuksesta, kullanhuuhdonnasta.
Metsävaratieto ja digitaalisuus metsäalalla
Tässä podcastissa Taneli keskustelee Metsät Kuntoon -asiantuntija Antti Hiltusen kanssa metsävaratiedosta ja digitaalisuudesta metsäalalla. Metsänomistajalle ja metsäalan toimijoille metsävaratieto on toiminnan ja tekemisen kannalta tärkeää.
Metsäalan murros ja metsän monimuotoisuus
Tässä podcast-jaksossa Tanelin vieraana on hiljattain Metsät Kuntoon -yrityksessä aloittanut metsäasiantuntija, iktyonomi Janne Turunen. Jannen kanssa keskustellaan mm. metsäalan murroksesta ja uusista palvelutuotteista, joita metsäalan yritys voi tähän murroskohtaan asiakkailleen tarjota.
Metsät Kuntoon sponsoripelaaja ja urheilijaelämä
Tässä podcast-jaksossa kuullaan Metsät Kuntoon -yrityksen sponsoripelaajan, Lahden Pelicansissa keskushyökkääjänä pelaavan Sakke Hämäläisen kuulumisia ja mietteitä urheilijaelämästä.
Työelämän asiantuntija ja coach Metsät Kuntoon-asiantuntijoiden tukena
Tässä podcast-jaksossa Tanelin vieraana on työelämän asiantuntija ja valmentaja Pekka Hämäläinen. MetsätKuntoon on yksi Pekan coachattavista yrityksistä ja podcastissa keskustellaankin niin urheilu- kuin yritysvalmennuksesta, elämän hallinnasta ja työssä jaksamisesta.
Nuoren metsäasiantuntijan mietteitä
Nuoren metsäasiantuntijan mietteitä 2. huhtikuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli...
Tarinaa pesäpallosta ja yrityksen ja urheiluseuran välisestä yhteistyöstä
Tarinaa pesäpallosta ja yrityksen ja urheiluseuran välisestä yhteistyöstä 26. maaliskuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä...
Tarinaa erä- ja luontokuvauksesta
Tarinaa erä- ja luontokuvauksesta 26. helmikuuta 2021 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli...
Asiaa trendikkäistä yhteismetsistä
Tässä podcastissa kuulet täyden asiapaketin yhteismetsistä. Podcastissa Suomen Metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Jarmo Mulari kertoo, mikä on yhteismetsä, mitkä ovat yhteismetsän vahvuudeet ja haasteet, kuin myös sen, miten yhteismetsän osakkaaksi pääsee. Lisäksi podcastissa keskustellaan metsän omistusjärjestelyistä.
Pitkänlinjan metsäasiantuntija ja kullanhuuhtoja
Tämänkertaisessa podcastissa Tanelin vieraana on yksi Metsät Kuntoon -yrityksen omista metsäasiantuntijoista, Väinö Kemppainen. Väinö on pitkän linjan metsäasiantuntija ja nähnyt metsäalan muutoksen vuosikymmenien aikana. Podcastissa jutustellaan niin Väinön työhistoriasta metsäalalla kuin hänelle tärkeästä harrastuksesta, kullanhuuhdonnasta.
Metsävaratieto ja digitaalisuus metsäalalla
Tässä podcastissa Taneli keskustelee Metsät Kuntoon -asiantuntija Antti Hiltusen kanssa metsävaratiedosta ja digitaalisuudesta metsäalalla. Metsänomistajalle ja metsäalan toimijoille metsävaratieto on toiminnan ja tekemisen kannalta tärkeää.
Miksi nyt voi olla juuri oikea hetki myydä metsätila?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Yleisimmät syyt miksi metsätila laitetaan myyntiin
Metsätilan myynti voi olla metsänomistajalle hyvin haikea ja arka aihe. Toki usein se on myös helpottava hanke ja aikaansaa innokkaita tunteita. Metsätilavälittäjämme Paula Kemppainen vastaa mitkä ovat yleisimmin syyt siihen, että metsätila päätyy myyntiin.
Mitkä tekijät vaikuttavat metsän taloudelliseen arvoon ?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Älä tee tätä virhettä myydessäsi metsätilaa!
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Metsätila myyntiin?
Metsätila myyntiin? 24. kesäkuuta 2021 Omistatko metsäkiinteistön, jonka ylläpito on enemmän taakka kuin iloinen ja tuottava puuhamaa? Oletko osakkaana kiinteistöyhtymässä, joka ei saa metsän käsittelyyn liittyviä päätöksiä tehtyä? Kesälomalla lomamatka...
Miksi nyt voi olla juuri oikea hetki myydä metsätila?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Yleisimmät syyt miksi metsätila laitetaan myyntiin
Metsätilan myynti voi olla metsänomistajalle hyvin haikea ja arka aihe. Toki usein se on myös helpottava hanke ja aikaansaa innokkaita tunteita. Metsätilavälittäjämme Paula Kemppainen vastaa mitkä ovat yleisimmin syyt siihen, että metsätila päätyy myyntiin.
Mitkä tekijät vaikuttavat metsän taloudelliseen arvoon ?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Älä tee tätä virhettä myydessäsi metsätilaa!
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Metsätila myyntiin?
Metsätila myyntiin? 24. kesäkuuta 2021 Omistatko metsäkiinteistön, jonka ylläpito on enemmän taakka kuin iloinen ja tuottava puuhamaa? Oletko osakkaana kiinteistöyhtymässä, joka ei saa metsän käsittelyyn liittyviä päätöksiä tehtyä? Kesälomalla lomamatka...
Miksi nyt voi olla juuri oikea hetki myydä metsätila?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Yleisimmät syyt miksi metsätila laitetaan myyntiin
Metsätilan myynti voi olla metsänomistajalle hyvin haikea ja arka aihe. Toki usein se on myös helpottava hanke ja aikaansaa innokkaita tunteita. Metsätilavälittäjämme Paula Kemppainen vastaa mitkä ovat yleisimmin syyt siihen, että metsätila päätyy myyntiin.
Mitkä tekijät vaikuttavat metsän taloudelliseen arvoon ?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Älä tee tätä virhettä myydessäsi metsätilaa!
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Metsätila myyntiin?
Metsätila myyntiin? 24. kesäkuuta 2021 Omistatko metsäkiinteistön, jonka ylläpito on enemmän taakka kuin iloinen ja tuottava puuhamaa? Oletko osakkaana kiinteistöyhtymässä, joka ei saa metsän käsittelyyn liittyviä päätöksiä tehtyä? Kesälomalla lomamatka...
Lataa Metsät Kuntoon -asiakaslehti!
Olemme keränneet ajantasaista tietoa metsä-alasta, palveluistamme ja asiakkaistamme yksiin kansiin asiakaslehden muodossa. Lehdestä saat selkeän kuvan toiminnastamme ja tärkeästä roolistamme metsä-alan muutoksessa. Mukana on myös metsäasiantuntijoidemme näkemyksiä toimialamme tulevaisuudesta ja kehityksestä.
Voit ladata lehden sähköisesti tai pyytää meitä lähettämään fyysisen version kotiisi. Esite lähetetään kirjeitse ja me maksamme lähetyskulut.
Mukavia lukuhetkiä!
Esitteen tilaus kotiin
Esitteen lataus sähköisesti
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous
Kati Kananen
MetsätKuntoon-digipalvelu
Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.
