MetsätKuntoon -Blogi
Blogikirjoitukset
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Ajankohtaista metsässäsi osa 4 – Mahlan keruu
Haastattelimme metsäasiantuntijaamme Arto Huotaria liittyen metsätaitokilpailuihin. Arto on ottanut osaa kilpailuihin usean vuosikymmenen ajan.
Ajankohtaista metsässäsi osa 3 – Taimikonhoidot
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan Etelä-Kainuun alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, metsätalousinsinööri Jarkko Pesonen. Esitimme Jarkolle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Mitkä ovat metsätaitokilpailut?
Haastattelimme metsäasiantuntijaamme Arto Huotaria liittyen metsätaitokilpailuihin. Arto on ottanut osaa kilpailuihin usean vuosikymmenen ajan.
Ajankohtaista metsässäsi Osa 2 – Männyn pystykarsinta
. Pystykarsinnalla tarkoitetaan kuolleiden ja elävien oksien karsintaa puista. Pystykarsinnan tavoitteena on lisätä arvokkaiden oksattomien tyvitukkien määrää. Tyvitukilla tarkoitetaan puun rungon tyvestä tehtyä tukkia. Pystykarsituista tyvitukeista saatu sahatavara on laadultaan parempaa ja näin siksi arvokkaampaa. Arvokkaiden tyvitukkien lisäksi pystykarsintaa harrastetaan myös esteettisistä syistä.
Asiakkaamme Miikan mietteitä
Haastattelimme pitkäaikaista asiakastamme Miika Sutista. Lyhyen haastattelun teemana oli se, miten Miika näkee metsien vaikutuksen paikallistalouteen.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Uusi MetsätKuntoon asiantuntija Sotkamossa
Matti Nevanperä on monelle Vuokatin matkailun parissa toimivalle tuttu henkilö – pitkän linjan matkailuohjelmapalveluita tuottavissa yrityksissä työskennelleenä ja viimeiset kuusi vuotta yrittäjänä toimineena miehenä. Mutta moni ei välttämättä tiedä, että koulutukseltaan Matti on metsätalousinsinööri…
Palvelut monipuolistuvat tienrakennusosaamisella
Maaliskuun alusta Suomen MetsätKuntoon palveluvalikoimaan saadaan uutena palveluna tienrakennus, kun yrityksessä metsä- ja yksityistieasiantuntijana aloittaa metsätalousinsinööri Pentti Heikkinen.
Uusi MetsätKuntoon asiantuntija Sotkamossa
Matti Nevanperä on monelle Vuokatin matkailun parissa toimivalle tuttu henkilö – pitkän linjan matkailuohjelmapalveluita tuottavissa yrityksissä työskennelleenä ja viimeiset kuusi vuotta yrittäjänä toimineena miehenä. Mutta moni ei välttämättä tiedä, että koulutukseltaan Matti on metsätalousinsinööri…
Palvelut monipuolistuvat tienrakennusosaamisella
Maaliskuun alusta Suomen MetsätKuntoon palveluvalikoimaan saadaan uutena palveluna tienrakennus, kun yrityksessä metsä- ja yksityistieasiantuntijana aloittaa metsätalousinsinööri Pentti Heikkinen.
Uusi MetsätKuntoon asiantuntija Sotkamossa
Matti Nevanperä on monelle Vuokatin matkailun parissa toimivalle tuttu henkilö – pitkän linjan matkailuohjelmapalveluita tuottavissa yrityksissä työskennelleenä ja viimeiset kuusi vuotta yrittäjänä toimineena miehenä. Mutta moni ei välttämättä tiedä, että koulutukseltaan Matti on metsätalousinsinööri…
Palvelut monipuolistuvat tienrakennusosaamisella
Maaliskuun alusta Suomen MetsätKuntoon palveluvalikoimaan saadaan uutena palveluna tienrakennus, kun yrityksessä metsä- ja yksityistieasiantuntijana aloittaa metsätalousinsinööri Pentti Heikkinen.
Puunkorjuu sujuu yhteistyökumppanien kanssa
Toimintamme perustuu useissa asioissa yhteistyöhön alihankkijoiden kanssa. Yksi kumppaneistamme on MKP Huusko Oy, joka toimii puunkorjuukumppaninamme pääasiassa Etelä-Kainuun ympäristössä.
Puunkorjuu sujuu yhteistyökumppanien kanssa
Toimintamme perustuu useissa asioissa yhteistyöhön alihankkijoiden kanssa. Yksi kumppaneistamme on MKP Huusko Oy, joka toimii puunkorjuukumppaninamme pääasiassa Etelä-Kainuun ympäristössä.
Puunkorjuu sujuu yhteistyökumppanien kanssa
Toimintamme perustuu useissa asioissa yhteistyöhön alihankkijoiden kanssa. Yksi kumppaneistamme on MKP Huusko Oy, joka toimii puunkorjuukumppaninamme pääasiassa Etelä-Kainuun ympäristössä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Maailmanmestarista metsuriksi
Taneli kävi tapaamassa Kuhmossa, Lentiiran Lomakylässä, lumilautailusta tunnetuksi tullutta moninkertaista maailmanmestaria Roope Tonteria ja metsuriksi opiskelevaa Sofia Soikkosta.
Metsäalalle työllistyminen ja alan mahdollisuudet
Metsäalalle työllistyminen ja alan mahdollisuudet 18. joulukuuta 2020 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä...
Tarinaa metsäbiotalouden ja yksityisteiden nykytilasta
Tämänkertaisessa MetsätKuntoon -podcastissa Taneli Sutisen vieraana on Metsäkeskuksen asiantuntija Timo Pisto. Podcastissa keskustellaan julkisen toimijan roolista metsäbiotaloudessa ja yksityisteiden kunnossapidossa.
Vinkkejä metsätilakauppaan
Kolmannessa podcastissa vieraana on metsäasiantuntija, LKV, Paula Kemppainen, jonka kanssa keskustellaan metsätiloista. Podcastissa pohditaan, onko tyypillistä metsäsijoittajaa ja missä metsätilojen hintojen suhteen mennään. Kuulet myös kolme pointia metsätilan myyntiin kuin myös metsäsijoittamisen aloittamiseen.
Metsän monta muotoa
Toisessa podcastissa vieraana on metsäasiantuntija Matti Nevanperä. Podcastissa kuulet Matin mietteitä ja ajatuksia metsän virkistyskäytöstä, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä metsätaloudesta. Podcastissa Matti antaa myös hyviä vinkkejä metsänomistajille.
Ensimmäinen MetsätKuntoon -podcast
MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli Sutinen ja vieraina podcasteissa on mielenkiintoisia ihmisiä muun muassa yrityksestämme ja metsäalalta.
Maailmanmestarista metsuriksi
Taneli kävi tapaamassa Kuhmossa, Lentiiran Lomakylässä, lumilautailusta tunnetuksi tullutta moninkertaista maailmanmestaria Roope Tonteria ja metsuriksi opiskelevaa Sofia Soikkosta.
Metsäalalle työllistyminen ja alan mahdollisuudet
Metsäalalle työllistyminen ja alan mahdollisuudet 18. joulukuuta 2020 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä...
Tarinaa metsäbiotalouden ja yksityisteiden nykytilasta
Tämänkertaisessa MetsätKuntoon -podcastissa Taneli Sutisen vieraana on Metsäkeskuksen asiantuntija Timo Pisto. Podcastissa keskustellaan julkisen toimijan roolista metsäbiotaloudessa ja yksityisteiden kunnossapidossa.
Vinkkejä metsätilakauppaan
Kolmannessa podcastissa vieraana on metsäasiantuntija, LKV, Paula Kemppainen, jonka kanssa keskustellaan metsätiloista. Podcastissa pohditaan, onko tyypillistä metsäsijoittajaa ja missä metsätilojen hintojen suhteen mennään. Kuulet myös kolme pointia metsätilan myyntiin kuin myös metsäsijoittamisen aloittamiseen.
Metsän monta muotoa
Toisessa podcastissa vieraana on metsäasiantuntija Matti Nevanperä. Podcastissa kuulet Matin mietteitä ja ajatuksia metsän virkistyskäytöstä, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä metsätaloudesta. Podcastissa Matti antaa myös hyviä vinkkejä metsänomistajille.
Ensimmäinen MetsätKuntoon -podcast
MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli Sutinen ja vieraina podcasteissa on mielenkiintoisia ihmisiä muun muassa yrityksestämme ja metsäalalta.
Maailmanmestarista metsuriksi
Taneli kävi tapaamassa Kuhmossa, Lentiiran Lomakylässä, lumilautailusta tunnetuksi tullutta moninkertaista maailmanmestaria Roope Tonteria ja metsuriksi opiskelevaa Sofia Soikkosta.
Metsäalalle työllistyminen ja alan mahdollisuudet
Metsäalalle työllistyminen ja alan mahdollisuudet 18. joulukuuta 2020 MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä...
Tarinaa metsäbiotalouden ja yksityisteiden nykytilasta
Tämänkertaisessa MetsätKuntoon -podcastissa Taneli Sutisen vieraana on Metsäkeskuksen asiantuntija Timo Pisto. Podcastissa keskustellaan julkisen toimijan roolista metsäbiotaloudessa ja yksityisteiden kunnossapidossa.
Vinkkejä metsätilakauppaan
Kolmannessa podcastissa vieraana on metsäasiantuntija, LKV, Paula Kemppainen, jonka kanssa keskustellaan metsätiloista. Podcastissa pohditaan, onko tyypillistä metsäsijoittajaa ja missä metsätilojen hintojen suhteen mennään. Kuulet myös kolme pointia metsätilan myyntiin kuin myös metsäsijoittamisen aloittamiseen.
Metsän monta muotoa
Toisessa podcastissa vieraana on metsäasiantuntija Matti Nevanperä. Podcastissa kuulet Matin mietteitä ja ajatuksia metsän virkistyskäytöstä, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä metsätaloudesta. Podcastissa Matti antaa myös hyviä vinkkejä metsänomistajille.
Ensimmäinen MetsätKuntoon -podcast
MetsätKuntoon -podcastit ovat leppoisalla otteella toteutettuja podcasteja elämästä, luonnosta ja metsätaloudesta. Podcasteissa studioisäntänä toimii elämäntapayrittäjä Taneli Sutinen ja vieraina podcasteissa on mielenkiintoisia ihmisiä muun muassa yrityksestämme ja metsäalalta.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Lataa Metsät Kuntoon -asiakaslehti!
Olemme keränneet ajantasaista tietoa metsä-alasta, palveluistamme ja asiakkaistamme yksiin kansiin asiakaslehden muodossa. Lehdestä saat selkeän kuvan toiminnastamme ja tärkeästä roolistamme metsä-alan muutoksessa. Mukana on myös metsäasiantuntijoidemme näkemyksiä toimialamme tulevaisuudesta ja kehityksestä.
Voit ladata lehden sähköisesti tai pyytää meitä lähettämään fyysisen version kotiisi. Esite lähetetään kirjeitse ja me maksamme lähetyskulut.
Mukavia lukuhetkiä!
Esitteen tilaus kotiin
Esitteen lataus sähköisesti
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous
Kati Kananen
MetsätKuntoon-digipalvelu
Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.
