Metsätien kuntotarkastus – Asiantuntijan vinkit metsäautoteiden kunnon tarkkailuun.

3. toukokuuta 2024

 

 

On taas se aika vuodesta, kun metsätiet paljastuvat lumien alta. Kevät onkin parasta aikaa tarkkailla niiden kuntoa. Jos tiellä ei ole kunnon murskekerrosta, niin autoilua kannattaa välttää muutama viikko lumien sulamisesta. Tien pinta on talven jäljiltä hyvin pehmeä ja hätäilyllä voi saada tien pintaan ikävät urat. Raskaammalla kalustolla liikennöintiä kannattaa välttää koko alkukesä, jos tie ei sijaitse kuivalla kankaalla. Tie kuivahtaa yleensä henkilöautolla ajettavaan kuntoon samaa kyytiä luonnon vehreytymisen kanssa.   

Tierungossa olevien pintakivien paikat erottuvat keväisin pieninä tai isompina reikinä tien pinnassa. Tierungon jäätyminen nostaa talvella rungossa olevia kiviä ja keväällä roudan sulaessa tien pintaan jää reikä kiven painuessa jälleen alas. Isompien kivien paikat kannattaa merkitä karttaan tai tien vieressä olevaan kiinteään kohteeseen. Ajan mittaan kivi nousee ylemmäs ja jossain vaiheessa alkaa haitata liikennöintiä. Erityisesti ajoradan keskellä olevat kivet ovat myrkkyä henkilöautoille.  Kivi kannattaa poista hyvissä ajoin kaivinkoneella. Samalla kannattaa poistaa muutkin isommat tiedossa olevat kivet. Ne löytyvät hyvien merkintöjen ansiosta, vaikka kivi olisi lanauksen vuoksi peittynyt.  

Tien riittävää peruskuivatuksen tasoa voi helposti arvioida myös silmämääräisesti. Jos tien sivuojassa seisoo vesi kuivallakin kelillä, ojassa on sammalmatto tai sakea kasvillisuus, on tierungon kuivatuksessa ongelmia. Henkilöautolla liikkuen ei tien pintaan yleensä tule painumia. Jos heikosti kantava paikka ylitetään useamman kerran 76 t puutavarayhdistelmällä, niin jälkeä alkaa syntyä. Tierungossa säilyvä kosteus aiheuttaakin jatkuvasti heikommin kantavien paikkojen urautumista, vaikka suurin osa tiestä olisi kantavaa. Tien hoidolla onkin suuri merkitys tien käytettävyydelle ja kunnostustarpeelle. Säännöllinen vesakon niitto tien penkoilta muutaman vuoden välein ja tien oikeaoppinen lanaus pitävät tien pintakerrokset mahdollisimman kuivana. Tämä yksistään pitää peruskantavuuden kohtuullisella tasolla.  

Lanaus on syytä tehdä oikealla kalustolla ja asiansa osaavan lanamiehen toimesta. Reunaan ajautunut sora on saatava takaisin ajoradalle, vahvistamaan tietä ja pitämään se muodossa. Harmittavan usein näkee tilanteita, jossa tie on lanattu tasaiseksi lätyksi ja tien reunassa on vielä reunapalle estämässä veden pääsyä ojiin. Näin hoidetun tien kunto heikkenee hyvin nopeasti. Kosteus onkin tien pahin vihollinen ja se on hyvä huomioida ympäri vuoden.  

METSÄTIEN KUNTOTARKASTUS- ASIANTUNTIJAN VINKIT METSÄAUTOTIEN KUNNON TARKKAILUUN

Nyrkkisääntö on, että mitä hienojakoisempaa maa-ainesta tien runko on, sen hitaammin se kuivuu. Sama koskee käänteisesti kantavuuden heikkenemisen nopeutta. Kesäinen kunnon sadekuuro saattaa pehmittää hyvin kantaneen tien hetkessä ajamattomaan kuntoon. Puunajoa voi yleensä jatkaa parin päivän jälkeen, kun tien runko on vähän kuivahtanut. Tilannetta on syytä tarkkailla, ettei hätäilyllä pilata hyvää tietä. Tien peruskunto ratkaisee paljon, miten tien kantavuus reagoi sateisiin. Hyvin hoidetun tien runko ei kastu läpimäräksi rankastakaan sadekuurosta, kun vesi valuu heti tieltä ojiin. Tasaiselle tielle satanut vesi taas imeytyy tien runkoon. Hyvin hoidettu tie myös kuivaa nopeammin ajettavaan kuntoon. On kuitenkin syytä muistaa, että hyväkuntoisenkin tien saa huonoon kuntoon, jos sitä rasitetaan liikaa märissä olosuhteissa.  

Tien ”peruskuntoa” on helppo ylläpitää hyvällä hoidolla ja riittävän aikaisessa vaiheessa tehdyillä pienillä korjaustoimilla. Kalliin peruskorjauksen sijaan riittää usein paikalliset korjaustoimet, jossa parannetaan paikallisesti tierungon kuivatustilaa sivuojia kunnostamalla tai vaihdetaan huonokuntoisia tierumpuja. Samalla voidaan muotoilla tien sisäluiskia loivemmaksi, jos ne on aikanaan tehty liian jyrkiksi maalajiin nähden. Hienojakoisilla kivennäismailla ja turvemaalla sisäluiskan tulee olla tarpeeksi loiva, että tierunko pysyy kasassa.

Tiehen kohdistettu rasitus etenee puutavara-auton renkaista tien pinnan murskekerrokseen ja siitä edelleen tien runkoon. Jos tien reunat ovat liian jyrkät ja tierunko kostea, voi tien reuna ”pullahtaa” ja tien pintaan syntyy pahat urat. Vahingon sattuessa ei riitä, että urat täytetään murskeella. Tien runko pitää palauttaa oikeaan muotoonsa. Tähän tarvitaan kaivinkonetta ja työ on syytä tehdä kuivissa olosuhteissa. Korjattu kohta pitää myös tiivistää ja muotoilla hyvin, ennen murskeiden ajoa. Näin tie tulee keralla kuntoon, eikä uusia korjaustoimia tarvita taas parin vuoden kuluttua.  

Riskikohteiden tunnistaminen ja kunnostaminen hyvissä ajoin onkin tärkeää ja erittäin kustannustehokasta tienpitoa. Kun seuraavan kerran köröttelet metsäpalstalle, niin vilkaiseppa tarkemmin myös tien kuntoa. Jos kysymyksiä herää, niin kannattaa jutella alan ammattilaisen kanssa, mitä toimia mahdollisesti tarvitaan. Hyvät kulkuyhteydet ovat aina kannattava investointi, joka parantaa puustosta saatavaa tuottoa sekä kiinteistöjen arvoa!   

 

 

 

 

 

 

 

Kysy lisää!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Janne Turunen

Janne Turunen

Metsäasiantuntija, tiiminvetäjä

Pohjois-Karjala ja Kainuu

puh. 050 476 8526

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This