Metsän istutus: Opas onnistuneeseen metsän uudistamiseen

 

24. toukokuuta, 2024

 

Uudistushakkuiden jälkeen isommille kuin 0.3 hehtaarin aukoille syntyy metsänomistajalle uudistamisvelvollisuus. Uudistaminen voidaan toteuttaa joko luontaisesti tai viljelemällä.

Uudistamisvelvoitetta ei ole alueella, jolla ennallistetaan alun perin avoin tai harvapuustoinen suo tai perinneympäristö ja samalla tehdään uudistushakkuu. Metsäkeskus tai muu viranomainen hyväksyy ennallistamissuunnitelman.

Uudistettavalle alueelle suoritetaan seuraavat vaiheet alueen tarpeen mukaisesti:

  1. Uudistusalan raivaus

Uudistettavalta alueelta on suositeltava raivata kehityskelvoton alikasvos pois sekä kaikki muu pieni puusto, joka hankaloittaa seuraavia toimenpiteitä ja taimen kasvua

  1. Maanmuokkaus

Onnistuneen uudistamisen edellytyksenä on kasvupaikan ja uudistustavan perusteella valittu maanmuokkausmenetelmä. Maanmuokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan, puulajin ja maalajin perusteella.

Maanmuokkaus parantaa taimien kilpailuasemaa muuhun kasvillisuuteen nähden ja suojaa niitä muun muassa tukkimiehentäituhoilta. Lisäksi maan pintakerros lämpenee, mikä edistää taimien juurten kehitystä. Maanmuokkauksen tulee tuottaa riittävästi itämis- tai istutuspaikkoja, jotta voidaan saavuttaa tavoiteltu taimikon tiheys.

Maanmuokkausta ei tule tehdä tarpeettoman voimakkaana. Maan pintakerrosta paljastavat muokkausmenetelmät, kuten äestys ja laikutus, soveltuvat vain karkeille ja keskikarkeille, vettä läpäiseville maille.

Kohoumia muodostavissa maanmuokkausmenetelmissä tavoitteena on tehdä muokkaus niin, että mättään alle jää humuskerros. Se katkaisee kapillaarisen vedennousun mättään ja sen alla olevan maakerroksen välillä. Taimet istutetaan keskelle mätästä niin syvälle, että juuristo ulottuu mättään alla olevaan humuskerrokseen.

Veden vaivaamilla alueilla voidaan maanmuokkaus tehdä myös navero- tai ojitusmätästyksenä, jolloin vettä ohjataan pois alueelta ja saadaan maapohjaa kuivemmaksi.

  1. Viljely / luontainen uudistaminen

Luontaisesti uudistaen männyn tai rauduskoivun taimikko syntyy uudistusalalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä. Luontainen uudistaminen sopii männylle karuilla ja kuivilla kasvupaikoilla, joissa pintakasvillisuus ei haittaa taimien kehittymistä. Kuusen luontainen uudistaminen edellyttää hyvää taimettumista ennen varsinaista uudistushakkuuta kaikkialla Suomessa. Luontainen uudistuminen on usein hitaampaa ja taimikosta muodostuu tiheydeltään epätasaisempi kuin viljeltäessä.

Metsä uudistetaan viljellen joko kylvämällä tai istuttamalla. Istutus sopii kaikkien puulajien uudistamiseen.

Suositeltava istutustiheys vaihtelee puulajeittain. Se on yleensä noin 1 600–2 500 tainta hehtaarille. Kylvö tehdään tavallisesti koneellisesti äestyksen tai laikutuksen yhteydessä, jotta se on kustannustehokasta. Viljelyn ajankohta on joko alkukesästä ennen juhannusta, jotta taimet ehtivät juurtua kesän aikana tai syksyllä ennen pakastumista.

Viljelyssä voidaan käyttää laadukkaita ja jalostettua alkuperää olevia siemeniä tai taimia ja saada näin metsän jalostuksen tuomat hyödyt käyttöön. Viljely on hyvä valinta myös metsiköissä, jossa esiintyy runsaasti juurikääpää tai tervasrosoa, koska kasvupaikasta riippuen näin voidaan joko vaihtaa kasvatettavaa pääpuulajia tai vaikuttaa taimien määrään. Suositeltavaa on, että metsää kasvuun laitettaessa viljellään taimia ja siemeniä riittävästi, koska luonnon tai eläinten aiheuttamat tuhot voivat aiheuttaa taimikosta aukkoisen, huonokasvuisen ja vajaatuottoisen, minkä seurauksena joudutaan tekemään täydennysviljelyä tai pahimmillaan jopa suorittamaan uudistaminen uudelleen.

  1. Uuden kasvun seuranta ja turvaaminen

Metsän uudistamisen jälkeen taimettumista ja taimien kasvuun lähtöä on hyvä seurata. Heinäntorjunta on usein tarpeen rehevillä kohteilla eli tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kankaan kasvupaikoilla. Myös ravinteikkaat turvekankaat ja viljavat korvet heinittyvät helposti. Heinäntorjunta tehdään yleensä mekaanisesti tallaamalla tai niittämällä haittaava kasvillisuus taimien ympäriltä. Heinää on mahdollista torjua myös erilaisilla kemiallisilla aineilla.

Metsän uudistamisvelvoite on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10—25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä.

Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Janne Seppänen

Metsänhoitopäällikkö

puh. 0405578467

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This