Mitkä tekijät vaikuttavat metsän taloudelliseen arvoon?

1.Syyskuuta.2022

Hehtaarien määrä sekä metsämaan osuus kokonaispinta-alasta

Metsätilan koon kasvaessa metsähakkuita ja hoitotoimenpiteitä pystytään keskittämään, jonka seurauksena metsänkasvatus on kannattavampaa, joka nostaa metsätilasta saatavaa hintaa.

Metsätalousmaa luokitellaan kolmeen eri luokkaan: metsämaa, kitumaa sekä joutomaa.

Metsämaata on maa, jossa puusto kasvaa vähintään 1m3 hehtaaria kohden vuodessa. Kitumaat ovat maita, joiden kasvu on rajoittunutta esimerkiksi soistuneisuuden tai kivisyyden vuoksi. Kasvun rajoittuneisuuden vuoksi kitumaiden puuston keskikasvu on alle 1m3, mutta vähintään 0,1m3 hehtaaria kohden vuodessa.  Joutomaat ovat luontaisesti lähes tai täysin puuttomia alueita, joiden puuston keskikasvu on alle 0,1m3 vuodessa hehtaaria kohden. Metsämaa tuottaa taloudellisesti eniten tuottoa, joten sen osuus metsätilan kokonaispinta-alasta vaikuttaa olennaisesti metsätilan arvoon.

 Sijainti

• Sijainti suhteessa isoihin asutuskeskuksiin

• Sijainti suhteessa raakapuuta tarvitseviin tuotantolaitoksiin sekä kaukokuljetusyhteyksiin

• Sijainnin kasvukauden pituus. Kun kasvukausi on pidempi, kasvaa metsä nopeammin, joka vaikuttaa taloudellisen tuotokseen positiivisesti

• Sijainti suhteessa potentiaalisen ostajan omiin metsiin tai asuinpaikkaan. Metsästä ollaan usein valmiita maksamaan enemmän, jos metsätila on lähellä omia metsiä tai asuinpaikkaa.

Tiestö/kulkuyhteydet ja korjuukelpoisuus

 Hyvät kulkuyhteydet nostavat metsätilan arvoa, koska puiden kuljetus metsästä pois helpottuu selvästi niiden ansiosta.  Kulkuyhteyksillä tarkoitetaan tietä, jonka kautta metsähakkuut suoritetaan sekä mahdollisia piennarteitä metsätilalla. Kun metsätilalle kulkeva tie on kantava sekä keskimääräinen matka eripuolelta metsätilaa tienvarteen on lyhyt, saadaan puut kustannustehokkaammin pois metsästä tuotantolaitokseen.

Korjuukelpoisuus voidaan jakaa kahteen luokkaan: kesä- sekä talvikorjuukelpoisiin kohteisiin, jotka kuvaavat ajankohtia, milloin hakkuita voidaan suorittaa. Kesäkorjuukelpoiset alat nostavat metsätilan arvoa, koska niistä maksetaan keskimäärin enemmän verrattuna talvikorjuukelpoisiin kohteisiin. Kesäkorjuukelpoisissa kohteissa korjuu on halvempaa ja kohteilla voidaan suorittaa hakkuita myös kelirikon aikana. Yleisesti kesäkorjuukelpoisia aloja on määrällisesti vähemmän, joten puuta ostavat yritykset kilpailevat niistä enemmän, joka johtaa usein keskimääräisempää korkeampaan puunhintaan.

Metsätilan kasvupaikkojen rehevyys

Metsämaa jaotellaan kasvupaikkatyyppeihin niiden rehevyyden ja maalajin perusteella. Maalajeja on kivennäismaat ja turvemaat. Kivennäismailla metsä kasvaa usein paremmin sekä metsän uudistaminen ja hoitotoimenpiteet ovat helpompia, joiden seurauksena kivennäismaat ovat arvokkaampia turvemaihin verrattuna. Puusto kasvaa paremmin rehevämmillä kasvupaikoilla verrattuna karumpiin kasvupaikkoihin, joten rehevät kasvupaikat nostavat metsätilan arvoa.

Kasvupaikkatyypit rehevimmästä karuimpaan

• Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas
• Tuore kangas, vastaava suo ja mustikkaturvekangas
• Kuivahko kangas, vastaava suo puolukkaturvekangas
• Kuiva kangas, vastaava suo varputurvekangas
• Karukkokangas, vastaava suo jäkäläturvekangas

Puuston laatu ja sen määrää

Puun määrä sekä sen laatu ovat merkittävimpiä metsätilan arvoon vaikuttavia tekijöitä. Metsänkasvatus perustuu pitkälti arvokkaan tukkipuun kasvattamiseen, josta maksetaan keskimäärin kolme kertaa kalliimpaa hintaa verrattuna esimerkiksi kuitu- tai energiapuuhun. Tämän vuoksi tukin osuus kokonaispuustosta vaikuttaa olennaisesti metsätilan hintaan.  Tukkipuulla on tietyt laatukriteerit, joita kaikki puut eivät välttämättä täytä, jos niiden laatu on kärsinyt esimerkiksi metsänhoidon laiminlyönnistä, lumi-, hyönteis- ja hirvituhoista tai korjuuvaurioista.

Kasvuvaihe (Kehitysluokka)

Suomessa metsänkasvatus perustuu pitkälti arvokkaan tukkipuun kasvattamiseen. Puun kasvaessa tarpeeksi paksuksi, täyttää se tukkipuun kriteerit, jolloin puun arvonkasvu on suurta. Suuri arvon kasvu johtuu siitä, että puusta voidaan katkoa tukkia, joka on keskimäärin kolme kertaa kalliimpaa verrattuna esimerkiksi kuitu- tai energiapuuhun. Isoin arvonkasvu tapahtuu nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä, jotka lähiaikoina siirtymässä seuraavan kehitysluokkaan.

Kehitysluokat

Aukea 0

Siemenpuumetsikkö S=

Ylispuustoinen taimikko- Y1

Pieni taimikko T1

Varttunut taimikko T2

Nuori kasvatusmetsikkö 02

Varttunut kasvatusmetsikkö 03

Uudistuskypsä metsikkö 04

Suojuspuumetsikkö 05

Eri-ikäisrakenteinen metsä – ER

Vajaatuottoinen metsikkö

Metsänhoidollinen tila

Metsänhoidollisella tilalle tarkoitetaan metsänhoitotoimenpiteiden tilannetta eli onko ajankohtaiset toimenpiteet tehty sekä onko lähitulevaisuudessa tulossa uusia toimenpiteitä. Jos hoitotoimenpiteet on tehty ajallaan ja lähitulevaisuudessa ei ole tiedossa suurempia toimenpiteitä, nostavat nämä metsätilanarvoa. Metsänhoitotoimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi taimikonhoitoja, ennakkoraivauksia sekä mahdolliset ojituksia ja lannoituksia.

Muu kuin taloudellinen käyttöarvo

Metsätiloja ostetaan usein muihinkin kuin taloudellisiin käyttöön. Monet ostavat metsätilan esimerkiksi virkistäytymis- ja eräilykäyttöön, henkilökohtaiseen hiilensidontaan, puuhapalstaksi metsästykseen taikka suojeluun. Nämä tekijät voivat vaikuttaa metsätilan ostajan ostopäätökseen enemmän kuin taloudelliset arvot, jonka seurauksena metsätila kyseisissä tapauksissa menee usein parempaan hintaa kaupaksi.

Muut metsätilan ominaisuudet

Muita metsätilan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat metsätilan arvoon ovat esimerkiksi ranta, rakennukset, pellot, rakennusoikeudet, yhteismetsäosuudet, maanvuokrasopimukset, metsästysvuokrasopimukset, luonnontuoteviljelmät, osuudet yhteisiin sekä maa-aineksen nostoluvat.

Korkotaso/ sijoittajien tuottovaatimus

Viime vuosina metsäsijoittamiseen erikoistuneet sijoitusrahastot ovat ostaneet paljon Suomesta metsätiloja vapailta markkinoilta. Rahastot ostavat metsätiloja lainarahalla, joten yleinen korkotason heilunta vaikuttaa metsien hintaan Suomessa. Metsää pidetään vakaana ja turvallisena sijoituskohteena, joten sijoittajien tuottovaatimus on usein metsälle pieni 2–5 %. Korkotaso ollessa matala on metsäsijoittamisen tuottovaade pieni, jonka seurauksena sijoittajat pystyvät maksamaan metsätiloista parempaa hintaa.

Sahatavaran /sellun hinta

Sahatavaran/ sellun maailmanmarkkinahinta vaikuttaa suoraan raakapuun hintaan. Maailmanmarkkinahintoihin vaikuttavat yleinen kysyntä ja tarjonta. Kysyntää on viime aikoina nostaneet esimerkiksi puurakentamisen yleistyminen sekä verkkokauppojen suosion kasvun seurauksena kasvanut pakkausmateriaalien tarve.

Mahdolliset uudet tavat tienata metsällä

Metsän taloudellinen hyödyntäminen on pitkään pohjautunut puun kasvattamiseen. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa metsien avulla voidaan tienata muillakin tavoilla, kuten esimerkiksi luonnontuotteita kasvattamalla, matkailulla sekä hiilensidontapalveluita myymällä. Uudet mahdollisuudet tienata voivat nostaa niihin sopivien metsätilojen arvoa.

Mahlan keräämistä

Metsätila-asioissa ota yhteyttä!