MetsätKuntoon -Blogi
Blogikirjoitukset
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Yleisimmät syyt miksi metsätila laitetaan myyntiin
Metsätilan myynti voi olla metsänomistajalle hyvin haikea ja arka aihe. Toki usein se on myös helpottava hanke ja aikaansaa innokkaita tunteita. Metsätilavälittäjämme Paula Kemppainen vastaa mitkä ovat yleisimmin syyt siihen, että metsätila päätyy myyntiin.
Mitkä tekijät vaikuttavat metsän taloudelliseen arvoon ?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Älä tee tätä virhettä myydessäsi metsätilaa!
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Asiantuntijamme – esittelyssä Jarkko Laamanen
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, Esa Åvist. Esitimme Esalle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusia menetelmiä suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun
Metsäinen Luontoni -palvelun ehdotukset perustana tuleville päätöksille. Kattavien taustatietojen perusteella voimme tarjota juuri maanomistajan tavoitteisiin ja toimintaympäristöön sopivat vaihtoehdot tulevien ratkaisuiden perustaksi. Laajan pohjatyön ja riskienarvioinnin ansiosta voidaan konkreettiset suunnittelu- ja toteutustoimet kohdistaa aina kustannustehokkaasti.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Miksi nyt voi olla juuri oikea hetki myydä metsätila?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Asiantuntijamme – esittelyssä Jarkko Laamanen
Metsäasiantuntijajoukkomme on kasvanut uudella vahvistuksella Pohjois-Karjalan alueella, kun puunhankinnan ja metsäpalveluiden myynnin -tiimissä aloitti tuore alan ammattilainen, Esa Åvist. Esitimme Esalle muutaman kysymyksen, jotta pääset tutustumaan, minkälainen asiantuntija palvelee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Kainuun alueen metsäasioissa.
Uusia menetelmiä suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun
Metsäinen Luontoni -palvelun ehdotukset perustana tuleville päätöksille. Kattavien taustatietojen perusteella voimme tarjota juuri maanomistajan tavoitteisiin ja toimintaympäristöön sopivat vaihtoehdot tulevien ratkaisuiden perustaksi. Laajan pohjatyön ja riskienarvioinnin ansiosta voidaan konkreettiset suunnittelu- ja toteutustoimet kohdistaa aina kustannustehokkaasti.
Mitä tekoäly osaa sanoa Suomen metsistä?
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsäverotuksen lukuja
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Miksi nyt voi olla juuri oikea hetki myydä metsätila?
Metsäsijoittaminen on hyvin suosittu ja vakaa sijoittamisen muoto, koska hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa joka vuosi. Hyvin huolehdittu metsä pitää arvonsa ja tuottaa puunmyyntituloja elinkaarensa eri vaiheissa.
Metsätuhot – Tukkimiehentäi
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Kuusenjuurikääpä
Kuusen juurikääpä huomataan usein päätehakkuussa, jolloin kannoista paljastuu lahoa. Tauti on kuitenkin mahdollista havaita jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten esimerkiksi kaatuneista puista tai harvennushakkuissa syntyneistä kannoista. Lahon edettyä kasvu hidastuu ja latvus harsuuntuu sekä rungossa esiintyy pihkavuotoja. Nimensä mukaisesti kääpä lahottaa myös juuristoa, jonka syystä puu ehtii usein kaatua ennen kuin kaikki neulaset ovat ehtineet lähteä pois. Kääpä leviää juuriyhteyksien sekä ilman välityksellä. Ilman välityksellä leviävät itiöt tarttuvat yleensä runkojen ja juuresniskojen vaurioihin, jotka ovat syntyneet puunkorjuun yhteydessä.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Ajankohtaista metsässäsi osa 4 – Mahlan keruu
Haastattelimme metsäasiantuntijaamme Arto Huotaria liittyen metsätaitokilpailuihin. Arto on ottanut osaa kilpailuihin usean vuosikymmenen ajan.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Ajankohtaista metsässäsi osa 4 – Mahlan keruu
Haastattelimme metsäasiantuntijaamme Arto Huotaria liittyen metsätaitokilpailuihin. Arto on ottanut osaa kilpailuihin usean vuosikymmenen ajan.
Metsätuhot – Majava
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätuhot – Kuusensuopursuruoste
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Ensiharvennus
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Metsätulojen verotus – Metsävähennys
Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.
Hakkuutapa – Kaistalehakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.
Hakkuutapa – Pienaukko
Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.
Talousmetsien luonnonhoito
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.
Ajankohtaista metsässäsi osa 4 – Mahlan keruu
Haastattelimme metsäasiantuntijaamme Arto Huotaria liittyen metsätaitokilpailuihin. Arto on ottanut osaa kilpailuihin usean vuosikymmenen ajan.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Lataa Metsät Kuntoon -asiakaslehti!
Olemme keränneet ajantasaista tietoa metsä-alasta, palveluistamme ja asiakkaistamme yksiin kansiin asiakaslehden muodossa. Lehdestä saat selkeän kuvan toiminnastamme ja tärkeästä roolistamme metsä-alan muutoksessa. Mukana on myös metsäasiantuntijoidemme näkemyksiä toimialamme tulevaisuudesta ja kehityksestä.
Voit ladata lehden sähköisesti tai pyytää meitä lähettämään fyysisen version kotiisi. Esite lähetetään kirjeitse ja me maksamme lähetyskulut.
Mukavia lukuhetkiä!
Esitteen tilaus kotiin
Esitteen lataus sähköisesti
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous
Kati Kananen
MetsätKuntoon-digipalvelu
Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.
