Hakkuutapa – Pienaukko 

 

27. Toukokuuta 2022

 

Luontaisesti metsissä, joissa ei esiinny laajamittaisia häiriöitä, kuten laajoja tuulituhoja tai metsäpaloja, metsän uudistuminen tapahtuu metsikön latvusaukoissa. Latvusaukoilla tarkoitetaan alueita, joita metsän latvukset eivät peitä valolta. Aukko voi syntyä esimerkiksi useamman tai yksittäisten puun kuoltua ja kaaduttua. Metsätaloudessa kyseistä luontaista uudistumista voidaan jäljitellä pienaukoilla, joilla tarkoitetaan 0,2–0,3 hehtaarin kokoista alaa, joka on hakattu aukoksi. Kun aukon koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei täyty eli hakattua alaa ei metsänomistajan tarvitse viljellä.

 

Luontaisesti syntyneen latvusaukon taimettuminen

 

 

 

Kuvassa oleva 0,3 hehtaarin pienaukko kolme vuotta hakkuusta. Aukon valoisuutta lisää aukkoa rajaava nuorempi metsä.

 

Pienaukon tehtävä on lisätä valoa metsässä ja näin mahdollistaa olemassa olevan taimien kasvamisen sekä uusien taimien syntymisen. Aukon koon tulisi olla tarpeeksi laaja, jotta valon lisääntyminen olisi tarpeeksi suurta. Jos alalle halutaan kuusen taimien lisäksi syntyvän männyn ja koivun taimia, on valon tarve suurempi verrattuna vain kuusen taimien kasvuun tähtäävään pienaukkoon.

 

 

Aukon ollessa laaja, alalle on syntynyt myös koivun ja männyntaimia.

 

Pienaukkoja voidaan tehdä käsiteltävään metsään useampi, mutta aukkojen välinen metsä jätetään pystyyn. Menetelmä mahdollistaa myös siirtymisen jaksollisesta metsänkasvatuksesta jatkuvaan kasvatukseen luomalla metsikön sisälle eri-ikäisrakenteisuutta. Pienaukkomenetelmälle parhaimmat edellytykset ovat silloin, kun luontaista taimiainesta on jo olemassa.

 

Jos olemassa olevat taimet lähtevät kasvamaan/taimettuminen onnistuu, on pienaukkomenetelmä metsänomistajalle taloudellisesti kannattava, koska metsänomistaja säästää metsänuudistamiskustannukset. Kun alalla olevat taimet ovat kasvaneet tarpeeksi, voidaan olemassa olevia aukkoa laajentaa varovaisesti reunasta, jolloin syntyy uutta alaa, johon taimettumista voi tapahtua. Menetelmä mahdollistaa näin metsänomistajalle taloudellista tuottoa uudistuskypsälle metsälle pitäen metsän peitteisenä ilman laajoja uudistusaloja taikka uudistuksen kustannuksia.

Pienaukolla on myös paljon luontaisesti syntynyttä kuusentaimiainesta. Valoisalle pienaukolle on syntymässä kasvatuskelpoinen sekametsä.

 

Pienaukkohakkuuseen sisältyy myös riskejä. Aukon reunassa olevat kuuset altistuvat tuuli- sekä hyönteistuhoille tuuli- ja kasvuolosuhteiden muututtua. Tiheässä metsässä olevien puiden juuret eivät ole tottuneita tuuleen, jonka seurauksena ne kaatuvat herkemmin tuulessa. Valon määrän lisääntyessä paljon kerralla aukon reunalla olevat kuuset altistuvat stressille, jonka seurauksena puut ovat alttiimpia hyönteistuhoille. Tuhojen lisäksi on myös mahdollista, että luontainen uudistuminen ei onnistu vaan aukko heinittyy, jolloin metsän taloudellinen tuotto kärsii.

 

Yhteenvetona pienaukkohakkuun hyvät ja huonot puolet

+ Metsän peitteisenä pitämisen maisemalliset hyödyt

+ Kustannussäästöt metsänuudistamisesta

+ Mahdollisuus tasaisempiin metsätuloihin

 

 

–  Mahdolliset tuuli- ja hyönteistuhot

–  Luontaisen uudistumisen epäonnistuminen

– Luontaisessa uudistumisessa ei saada taimien jalostushyötyä

 

 

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija, tiiminvetäjä

Etelä-Kainuu

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This