Hakkuutapa – Ensiharvennus 

 

5. Heinäkuuta 2022

Ensiharvennus on ensimmäinen metsään tehtävä kasvatushakkuu, josta metsänomistaja saa puukauppatuloja. Kasvatushakkuulla tarkoitetaan metsänhakkuutapaa, jossa osa puista poistetaan, jotta jäljelle jäävät puut saisivat enemmän kasvutilaa ja voisivat näin kasvaa elinvoimaisina tukkipuun mittoihin. Jos ensiharvennusta ei tehdä tai se tehdään liian myöhään, on tukkisaanto pienempi seuraavissa hakkuissa ja näin vaikuttaa olennaisesti metsänomistajan tulevaisuudessa saataviin puukauppatuloihin. Näin voidaankin sanoa, että ensiharvennus on tärkein harvennus, vaikka siitä saatavat tulot ovat hakkuuhetkellä pienet verrattuna myöhempiin hakkuisiin.

Ensiharvennuksessa oikea ajoittaminen on tärkeää

Ensiharvennus on tärkeä tehdä oikea-aikaisesti. Liian aikaisesti tehty harvennus ei tuota juurikaan puukauppatuloja pienistä rungoista johtuvien korkeiden konekustannusten vuoksi. Kun poistettavat rungot ovat pieniä, on metsäkoneen tuottavuus näin myöskin pieni, koska metsäkoneella menee paljon aikaa käsiteltävää kuutiota kohden. Taas liian myöhään tehdyssä harvennuksessa puut joutuvat kilpailemaan toistensa kanssa valosta, vedestä ja ravinteista pidempään ja näin puiden kasvu hidastuu. Kasvun hidastumisen lisäksi puun elävä latvus supistuu kasvutilan puutteen vuoksi. Puut tarvitseva elävää latvusta yhteyttämiseen, joka on kasvun edellytys. Jos harvennusta lykätään liian pitkään, vaikuttaa supistunut latvus hidastuneen kasvun vuoksi uudistushakkuusta saataviin tuloihin merkittävästi alemman tukkiosuuden ja tilavuuden vuoksi.

 

Ensiharvennuksen seurauksena järeytynyt männikkö.

Ensiharvennuksen ajoittaminen

Harvennusten ajankohtaa miettiessä metsänomistaja voi tarkastella puun elävän latvuksen osuutta rungon pituuteen suhteutettuna. Elävää latvusta kuuluisi olla vähintään kuusella 60 prosenttia, koivulla 50 prosenttia ja männyllä 40 prosenttia. Jos latvusten osuus on pienempi, on harvennus jo myöhässä.

Ensiharvennuksen ajoitus on riippuvainen myös taimikonhoidossa jätetystä tiheydestä: mitä harvempaan puita on jätetty taimikonhoidossa sitä myöhemmin ensiharvennuksen voi tehdä. Ensiharvennuksen ajoittamisessa käytetään apuna puulaji, kasvupaikka sekä sijainti perusteisia harvennusmalleja, jotka Suomalainen metsäntutkimus on suunnitellut Suomen olosuhteisiin. Ne kertovat, milloin metsä on optimaalista harventaa runkoluvun sekä valtapituuden perusteella. Keskimäärin ensiharvennus tehdään 10–17 metrin valtapituudella sekä ensiharvennuksessa jätettävien runkojen määrä on noin 700–1400 hehtaarilla. Suuret erot selittyvät kasvupaikka, sijainti sekä puulajikohtaisilla eroilla. Tarkemmin harvennusmalleja pääset tarkastelemaan Tapion Maastotaulukot kirjasta, jonka voi ostaa hyvin varustelluista kirjakaupoista hintaan n15-20 euroa.

 

Ensiharvennuksen tarpeessa oleva männikkö

Ensiharvennus suositellaan tehtävän ala-/laatu/energiaharvennuksena

Ensiharvennus suositellaan tehtävän ala-/laatuharvennuksena, jossa poistetaan pienempiä/vaurioituneita sekä geneettisesti epälaadukkaita puita. Näin jäljelle jää hyväkasvuiset ja laadukkaat puut, jotka järeytyessään täytättävät tukkipuun kriteerit. Konekuskin ammattitaidolla on suuri rooli ensiharvennuksessa, koska metsä on ensiharvennuksessa tiheää, joka vaikeuttaa konetyötä. Tarkan konetyön ansiosta korjuuvaurioilta vältytään.

Ensiharvennuksen voi tehdä myös energiaharvennuksena, jossa puu kerätään energiaksi. Kyseinen menetelmä on usein kannattavampi hoitamattomissa kohteissa, joissa ennakkoraivaus olisi kallis. Energiaharvennuksessa kerättävien puiden ei tarvitse olla kovinkaan suuria, jonka seurauksena ennakkoraivausta ei välttämättä tarvitse tehdä. Tämän seurauksena menetelmä on kannattavampi metsänomistajalle verrattuna perinteiseen ensiharvennukseen, jossa kerätään vain kuitupuuta.

Ensiharvennettu kuusikko

Metsääni ei ole tehty hoitotoimenpiteitä. Kannattaako minun silti tehdä ensiharvennus?

Jos metsä on jäänyt hoitamatta ja metsä näyttää enemmän rääseiköltä kuin metsältä pystytään se kuitenkin vielä pelastamaan oikeilla toimenpiteillä. Hoitamattomissa metsissä ensiharvennus suositellaan tehtävän aikaisemmin, jotta puut eivät kerkiäisi kärsimään liikaa ylitiheydestä. Kaikki puut eivät täytä välttämättä kuitupuulle määriteltyjä mittoja, joten kuitupuun osuus hakkuutuloista on usein pienempi. Viime aikoina nousseen energianhinnan vuoksi on hoitamattomien kohteiden kannattavuus on parantunut, kun osa tai kaikki puut voidaan tehdä energiapuuksi.

Nuoren metsänhoidon tuki

Metsäkeskus tarjoaa myös tukea nuoren metsänhoitoon. Tuki nuoren metsänhoidolle on 230 euroa hehtaaria kohden ja jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, on tuki yhteensä 450 euroa hehtaarilta.

 

Nuoren metsänhoidon tuen ehdot

  • Tukea on haettava vähintään kahdelle hehtaarille
  • Kaksi hehtaaria voi koostua monesta eri kuvioista, mutta yksittäisen kuvion pienin sallittu koko on 0,5 hehtaaria
  • Puuston pituus oltava vähintään kolme metriä sekä paksuus rinnankorkeudelta enintään 16 senttimetriä
  • Poistuman tarvitsee olla Pohjois-Suomessa 800 runkoa ja Etelä-Suomessa 1000 runkoa hehtaaria kohden. Poistumaan lasketaan kaikki poistetut yli 3 senttimetriä paksut rungot. Poistettujen runkojen pituus on oltava myös vähintään puolet vallitsevan jakson keskipituudesta
  • Toimenpiteen jälkeen kasvatettavia puita saa olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden
  • Riistatiheikköjä saa olla enintään 10 % tuen pinta-alasta
  • Toimenpide on toteutettava hyvän ammattikäytännön mukaisesti

 

Pienpuutukilisä  

  • Puut on kerättävä kuviokohtaisesti ja tasaisesti kuvion sisällä
  • Eteläisessä ja Keskisessä-Suomessa on kerättävä vähintään 35  kuutiota ja Pohjoisessa-Suomessa vähintään 25 kuutiota hehtaarilta . Puun määrä on perustuttava lain mukaiseen mittausasiakirjaan

Pääset katsomaan tarkemmin tuen määritelmiä Metsäkeskuksen nettisivuilta

 

Voit pyytää kauttamme ilmaisen toimenpide-ehdotuksen, jossa käydään lävitse metsänomistajan metsän tilanne sekä metsänomistajan tavoitteet. Näiden pohjalta asiantuntija tekee toimenpide-ehdotuksen, joka sisältää tarjouksen ajankohtaisista hakkuista sekä metsänhoitotöistä. Metsänomistaja saa näin helposti selville metsänsä tilanteen sekä tulevat toimenpiteet.

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija, tiiminvetäjä

Etelä-Kainuu

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This