Talousmetsien luonnonhoito 

 

17. Toukokuuta 2022

Talousmetsällä tarkoitetaan metsää, jonka ensisijainen tavoite on metsätalouden harjoittaminen. Talousmetsien luonnonhoidolla taas tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden on aina tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsän omistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava. Tekstissä käydään läpi konkreettisia toimia, joita metsänomistaja voi tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta.

Ekologiset käytävät

Ekologisilla käytävillä tarkoitetaan reittejä, joita eläimet voivat käyttää siirtyessään alueelta toiselle. Monet eläimet eivät mielellään ylitä suuria avonaisia alueita, kuten esimerkiksi avohakkuusta syntynyttä aukeaa aluetta, vaan ne käyttävät mielellään mieluummin hyödyksi mahdollisia ekologia käytäviä. Ekologisena käytävänä toimii metsätalouden ulkopuolelle jätettävät kapeat metsävyöhykkeet. Alapuolella olevasta kuvasta voi nähdä, että avohakkuualueiden väliin on kosteaan notkelmaan jätetty hakkaamaton metsävyöhyke, joka toimii ekologisena käytävänä. Kyseistä käytävää on nähty käyttävän hyödyksi niin peurat, hirvet, jänikset, metsäkanalinnut, ketut kuin mäyrätkin

 

Ekologinen käytävä ilmakuvasta tarkasteltuna.

Tekopökkelöt

Tekopökkelöllä tarkoitetaan 2–5 metrin kohdalta katkaistuja pitkiä eläviä puita, joiden tarkoitus on lahota pystyyn. Lahopuun lisäyksestä hyötyvät monet lahopuusta riippuvaiset hyönteiset, käävät, sienet ja linnut. Linnut käyttävät hyönteisiä ravinnokseen ja tämän lisäksi kolopesijät käyttävät lahoavia tekopökkelöitä pesäpuinaan. Tekopökkelöiksi valitaan usein taloudelliselta laadultaan huonoja puita, joten tekopökkelöiden tekemisestä johtuneet taloudelliset menetykset ovat metsänomistajalle hyvin pieniä.

Tekopökkelö

Lahopuut

Metsänomistaja voi kerätä ja myydä mahlaa itse tai vuokrata mahlan keruuoikeuksia eteenpäin siihen erikoistuneille yrityksille. Keruuoikeuden vuokran voi sitoa kerättyyn mahlaan tai puiden määrään.

Monimuotoisuudelle tärkeä maalahopuu.

Säästettävät puut

Monimuotoisuuden edistämiseksi metsänomistaja voi jättää hakkaamatta yksittäisiä järeitä 40–60 cm paksuja lehti- sekä havupuita ja yli 10 cm paksuja jalopuita, raitoja, pihlajia tai tervaleppiä. Lintujen kolopuut sekä petolintujen tiedossa olevia pesäpuut olisi hyvä jättää hakkuiden ulkopuolelle. Näiden lisäksi keloutuneet tai palokoroiset männyt olisi myös hyvä jättää hakkaamatta monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Keloutunut mänty

 

Järeä haapa

 

Männyssä oleva palokoro, joka on syntynyt metsäpalon seurauksena.

Riistatiheiköt

Riistatiheiköllä tarkoitetaan metsänkäsittelyltä säästettyjä puuryhmiä, joiden koko vaihtelee muutamasta puusta muutamaan aariin. Riistatiheiköistä hyötyvät monet lajit, jotka saavat tiheiköistä suojaa ja ravintoa. Riistatiheiköt on hyvä jättää jo taimikon hoitovaiheessa käsittelemättä ja niitä olisi hyvä olla hehtaaria kohden 4–5 kappaletta. Kemera-tukiin tiheiköt eivät vaikuta, jos niiden pinta-ala on alle 10 % kokonaisalasta. Myös myöhemmissä harvennushakkuissa kyseiset tiheiköt olisi hyvä jättää käsittelemättä. Tiheiköiden pienialaisuuden takia taloudelliset menetykset ovat pienet. Taloudellista vaikutusta voidaan pienentää entisestään valitsemalla tiheiköiden sijainneiksi puunkorjuullisesti haastavat tai heikosti tuottavat alueet. Uudistushakkuuta suunnitellessa riistatiheiköt kannattaa jättää ennakkoraivaamatta ja jättää tiheiköiden kohdalle esimerkiksi säästöpuuryhmä.

Säästöpuuryhmät

Säästöpuuryhmillä tarkoitetaan suhteellisen pienialaisia puiden ryhmiä, jotka metsänomistaja jättää hakkuiden ulkopuolelle hakkuiden yhteydessä. Ne tarjoavat suojaa eläimille sekä auttavat niitä ylittämään aukeita alueita. Säästöpuuryhmien annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään. Näin ne ylläpitävät talousmetsissä monimuotoisuutta lahopuiden, vanhojen elävien puiden sekä metsätaloudellisesti vähämerkityksellisten puulajien avulla. Säästöpuuryhmät myös rikkovat uudistushakkuun jälkeistä avointa maisemaa.

Säästöpuuryhmä

Sekametsät

Sekametsät lisäävät metsien monimuotoisuutta, mutta myös parantavat metsien tuhonkestävyyttä, metsän viljavuutta sekä kasvua. Sekametsän pystyy perustamaan myös jo uudistusvaiheessa esimerkiksi istuttamalla kuusta ja mäntyä sekaisin tai jättämällä ennakkoraivausvaiheessa

havupuuvaltaiselle alalle aukkopaikkoihin lehtipuita. Monimuotoisuutta lisää puulajien eri määrä, joten aukkopaikoihin voi jättää myös ei niin taloudellisesti merkittäviä puita, kuten esimerkiksi haapoja, raitoja, leppiä sekä pihlajia.

Kuusi-koivu-sekametsä

 

Yksittäinen hakkaamatta jätetty monimuotoisuutta lisäävä lehtipuu.

Luonnontilaisten tai niiden kaltaisten kitu- ja joutomaiden jättäminen hakkuiden ulkopuollelle

Kitu- ja joutomaat ovat metsätaloudellisesti matalasti tuottavia alueita, joten ne sopivat hyvin alueiksi, jotka voidaan jättää hakkuiden ulkopuolelle. Kitu- ja joutomaita ovat esimerkiksi todella kiviset ja kallioiset karut kangasmaat sekä paksuturpeiset suot.

Kalliometsä

Vesistöjen huomiointi

Hakkuissa voidaan vesistöt ottaa huomioon jättämällä tarpeeksi leveä suojavyöhyke vesistön rannalle. Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan rannalla olevaa kaistaa, joka on jätetty hakkuiden

ulkopuolelle. Suojavyöhyke vähentää hakkuualalta vesistöön valuvia ravinteita sekä maa-ainesta ja näin vesistöjen rehevöityvistä. Suojavyöhyke myös ylläpitää lajiston monimuotoisuutta, sillä vesistöjen rannat ovat usein kasvillisuudeltaan ja puustoltaan muusta metsistä poikkeavia, jonka seurauksena monet lajit viihtyvät niissä. Suojavyöhykkeiden lisäksi vesistöjä voi suojella oikeanlaisella maanmuokkauksella sekä vesistösuunnittelulla suometsänhoidossa.

Puronvarsi

Lisää talousmetsien luonnonhoidosta metsienkäsittelyn yhteydestä voit kysyä puukaupanasiantuntijoiltamme.

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija

Etelä-Kainuu

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This