Metsätulojen verotus – Metsävähennys

 

21. Kesäkuuta 2022

Suomessa puukauppatulot käsitellään pääomatulona, joka tarkoittaa tämänhetkisen verokannan mukaan sitä, että puukauppatuloista vähennysten jälkeen on maksettava veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia.

 

Metsävähennys

Valtio on kehitellyt erilaisia ohjauskeinoja ohjaamaan sekä sujuvoittamaan Suomen puunhuoltoa. Tästä esimerkkinä metsävähennys, jonka tavoitteena on parantaa yksityisomistuksessa olevien metsien puuntuotannon kannattavuutta, parantaa puuntuloa markkinoille sekä aikaistaa vastikkeellisia sukupolvenvaihdoksia. Myöhemmin metsätilaa myydessä lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoveroon. Jos metsätila periytyy vastikkeettomasti, ei käytetyllä metsävähenyksellä ole verotuksellisia seuraamuksia.

Käytännössä metsävähennyksellä tarkoitetaan sitä, että kun tila on ostettu vastikkeellisesti 1.1.1993 jälkeen, syntyy tilalle 60 prosenttia metsävähennystä tilan hankintamenosta. Tilan kauppahinnasta hankintamenoihin lasketaan vain tilan metsätaloudellinen arvo, joten esimerkiksi tilalla olevista rakennuksista ei synny metsävähennyspohjaa. Tilan hankintamenoihin lasketaan mukaan kauppahinnan lisäksi myös varainsiirtovero, lainhuutokulut ja muut kustannukset (esim matkakulut kaupantekoon / tilan tutustustumiseen liittyen).Vähennystä saa käyttää esimerkiksi puukauppatuloista, joka vähentää maksettavien verojen määrää olennaisesti. Metsävähennystä vuosittain saa käyttää enintään 60 prosenttia metsätilan vuosittaisista tuloista mutta on sitä käytettävä minimissään 1500 euroa, jolloin myytävää puuta on oltava 2500 euron edestä. Metsävähennys ei ole enää metsätilakohtainen vaan henkilökohtainen, joten vähennystä voi käyttää vapaasti eri tiloilta tulleiden tulojen vähennyksenä. Käyttämätön metsävähennys siirtyy seuraaville verovelvolliselle eri tilanteissa, kuten vainajan metsäomaisuuden siirtyminen kuolinpesälle tai kun metsä liitetään yhteismetsään.

 

 

Alla olevassa esimerkissä käydään läpi, miten käytännössä metsävähennys tarkoittaa auki laskettuna.

Pertti on ostanut metsätilan vuonna 2017 100 000 eurolla ja vuonna 2018 Pertti myy tilaltaan puuta 25 000 eurolla puuta hankkivalle yritykselle. Pertti haluaa käyttää metsävähennystä, jotta hänelle jäisi verojen jälkeen enemmän rahaa puukauppatuloista. Pertin metsävähennyksen määrä on 60 % tilan hankintahinnasta eli 100 000e * 60 % = 60 000e.

Puukkauppatulojen verotus, kun metsävähennystä käytetään

Lasketaan vuosittaisen metsävähennyksen määrä (Maksimissaan 60 % vuosittaisista tuloista)

25 000e (Puukauppatulo) * 0,6 = 15 000e (Metsävähennyksen määrä)

Vähennetään metsävähennys puukauppatuloista

25 000e (Puukauppatulo) – 15 000e (Metsävähennyksen määrä) = 10 000e (Veronalaista tuloa)

Vähennetään verot veronalaisesta tulosta

10 000e (Veronalainen tulo) * (0,7) (Verokanta 30 %) = 3000e (Veron määrä)

Kun puukauppatuloista vähennetään verojen määrä, saadaan käteen jäävä summa

25 000e (Puukauppatulo) – 3000e (Veron määrä) = 22 000e (Käteen jäävä summa)

Puukauppatulojen verotus ilman metsävähennystä

25 000e (Puukauppatulo) * (0,7) (Verokanta 30 %) = 17 500e (Käteen jäävä summa)

 

Metsävähennyksen verotuksellinen hyöty

Esimerkeistä voimme huomata, että metsävähennyksen käyttäminen vähentää verojen määrää, joka tarkoittaa 4500 euroa enemmän puukauppatuloja verrattuna siihen, että metsävähennystä ei käytettäisi. Metsävähennystä Pertillä kului 15 000e, joten hänellä on vielä metsävähennystä jäljellä 45 000e.

 

Metsävähennys yhdistettynä hankintahakkuutuloihin ja korjuupalveluun mahdollistaa metsänomistajalle paremman hinnan puulleen

Pertin metsässä on tullut ajankohtaiseksi tehdä 8 hehtaaria ensiharvennusta, josta hän pyytää kaksi tarjousta. Toinen yritys tarjoaa hankintakauppaa ja korjuupalvelua ja toinen pystykauppaa. Molempien yrityksien ostajat ovat arvioineet puumäärä kertymäksi 400 kuutiota. Pertti muistaa käyttäneensä metsävähennystä joitain vuosia sitten ja muistelee, että joskus olisi ollut puhetta, että metsävähennys mahdollistaa paremman puukauppatilin, kun yhdistetään hankintakauppa ja korjuupalvelu. Pertti laskee auki molemmat tarjoukset ja vertailee kummasta vaihtoehdosta hän saa paremman kuutiohinnan.

 

Pystykauppa

Puukauppatulo

400 m3 x 14e/kuutio = 5600e

Metsävähennyksen määrä

5600e *0,6 = 3360e

Verotettava tulo

5600e- 3360e = 2240e

Veron määrä

2240e*0,3 = 672e

Käteen jäävä summa

5600- 676 = 4928e

= 12,32 euroa / kuutio

 

 

 

 

Hankintakauppa + Korjuupalvelu

Hankintakaupan osalta syy, miksi päästään parempaan hintaan on, että hankintakaupan korjuukulut voi vähentää verotuksessa metsätalouden vuosimenona. MetsätKuntoon Oy:n korjuupalvelun kautta myyty puu käsitellään verotuksessa hankintahakkuuna.  Käytännössä metsänomistaja saa hankintakaupassa puustaan saman hinnan, jonka hän saisi, jos itse hakkaisi puut ja kuljettaisi tienvarteen. Ero tulee siitä, että hakkuu ja kuljetus on ulkoistettu MetsätKuntoon yritykselle, jonka kustannus vähennetään hankintahakkuutuloista. Hakkuupalvelun hintaan vaikuttaa esimerkiksi hakattavien puiden koko, hakkuutapa sekä matka hakkuualalta tienvarteen.

 

Puukauppatulo

400m3 x 32,5e/kuutio = 13 000e

Metsävähennyksen määrä

13 000 *0,6 = 7800e

Korjuukulun määrä

400m3*18,5e = 7400e

Verotettava tulo

13 000e – 7800e – 7400e   = -2200e, josta syntyy alijäämä hyvitystä 660e

Käteen jäävä summa

13 000e – 7400e + 660e = 6260e

= 15,65 euroa kuutiota kohden

 

Laskettuaan auki Pertti huomasi puun hinnan olevan parempi veroedun vuoksi yrityksellä, joka tarjosi hankintakauppaa ja korjuupalvelua. Korjuupalvelun osalta Pertti maksaa todellisen korjuun hinnan mukaisesti eli niin sanotusti metsän mukaan. Pertti tykkää myös, että hinnoittelu on läpinäkyvää ja tiedostaa, että pystykaupoissa korjuun hinta on hinnoiteltu puun hintaan sisälle. Pystykaupassa on vaarana, että puu menee liian halvalla kaupaksi, jos korjuukustannus oli pienempi mitä pystykaupan ostaja oli arvioinut. Myös Pertille jää käteen 1332 euroa enemmän rahaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija, tiiminvetäjä

Etelä-Kainuu

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This