Mistä tunnistaa metsätien, jolla on perukorjaustarvetta?

2. lokakuuta, 2020

Ajaessasi pitkin hyväkuntoista tietä, et juurikaan kiinnitä huomiota sen kuntoon. Silloin, kun tien kunnosta ei ole pidetty huolta, huomaat sen takuulla! Kun ajonopeutta on laskettava ja kenties pysähdyttävä tien huonokuntoisuuden vuoksi, saatat miettiä, kenen vastuulla tien kunto on ja kenelle tien kunnosta pitäisi ilmoittaa. Suomessa teitä, katuja ja yksityisteitä on yhteensä noin 460000km ja näistä peräti 77% eli noin 370000km on yksityisteitä.

Kuka on vastuussa metsätien kunnosta?

Siinä missä yleisten teiden kunnossapidosta huolehtii valtio, yksityis- ja metsäteiden kunnossapidosta on vastuussa tiekunta. ”Tiekunta on tien hoitoa ja hallinnointia varten perustettu tieosakkaiden yhteisö. Tiekunta eli osakkaat yhdessä vastaavat tien ylläpidosta ja liikenneturvallisuudesta (Metsäkeskus).” Tiekunnalla on jo lain perusteella vastuu tien hoidosta ja se rahoittaa toimintansa tiemaksuilla.

Kevät on aika, jolloin tien kunnon voi parhaiten todeta, kun tien painumat ja routimiskohdat ovat vielä näkyvissä. Toisaalta myös syksy on tien tarkastukselle hyvä ajankohta.

Mitkä ovat peruskorjausta vaativan tien tunnusmerkkejä?

Peruskorjausta vaativan tien tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat:

• Auton ajonopeutta on laskettava tien kunnon vuoksi ja joskus joutuu jopa pysähtymään.
• Tie on painunut ajoradan kohdasta ja paltetta on muodostunut tien reunoille.
• Tien reunat ovat vesakoituneet ja sivuojat tukossa.
• Vauriokohtien yli pääseminen vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta.
• Tienhoito on vaikeaa:
  • tien runko ja päällystysrakenteet ovat sekaisin,
  • runkokivet on nousseet pintaan,
  • lanauksia ei pystytä tekemään.

Mitä tien perusparannus maksaa?

Metsätien perusparannushankkeen tuettomat keskikulut ovat noin 15000 euroa / kilometri + alv ja uuden metsätien teko on jonkin verran kalliimpaa. Kulut jyvitetään tieyksikkölaskelman mukaisesti tiekunnan osakkaiden kesken.

On hyvä tietää, että teiden perusparannuksiin on mahdollista saada valtion tukea Kemera- ja ELY-tukien muodossa. Kemera-tuki tarkoittaa kestävän metsätalouden rahoituslakia, jolla valtion varoista rahoitetaan ”puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä, luonnontuhoista aiheutuvia metsän uudistamistöitä ja biologista monimuotoisuutta ylläpitävää luonnonhoitoa ja -suojelua. (Metsäkeskus).” Yksityinen maanomista voi siis saada valtiolta Kemera-tukea tien perusparantamiseen. Kemera-tuen määrä suunnittelu- ja toteutustöistä riippuu paikkakunnasta ja tukimäärät vaihtelevat 40% -60% arvonlisäverottomista kuluista. Lisäksi metsänomistaja voi vähentää tienperuskorjaus- ja rakentamiskulut kokonaan metsäverotuksessa 15% vuosipoistoin. ELY puolestaan avustaa tiekuntia yksityisteiden korjauksissa 50% hyväksytyistä arvonlisäverollisista kustannuksista.

Miten tienhankkeen kustannukset muodostuvat?

Suurimman kustannuksen eli jopa 50% – 60% tiehankkeen kustannuksista muodostavat kriteerien mukaiset kantavat – ja päällysrakenteet. Päällysrakenteen hinta muodostuu puolestaan käytettävästä materiaalista, sen kuljetusmatkasta ja määrästä.  Toiseksi suurimman kustannuksen muodostavat rungon korjaus, joka sisältää rumpu- ja muut pohjatyöt. Loput kustannuksista muodostuu suunnittelusta ja valvonnasta.

Tiekunnan osakas Lauri Helttunen

”Vihdoinkin saatiin tien peruskorjaushanke käyntiin Kemera-hankkeena. Tie on rakennettu kauan sitten ja on korjauksen tarpeessa. Nyt laitetaan keralla koko tie kuntoon ja jatkossa tietä on hyvä pitää kunnossa kunnossapidon kautta.”, toteaa tiekunnan osakas ja tien historian tunteva Lauri Helttunen, jonka. Suomen MetsätKuntoon -metsäasiantuntija Pentti Heikkinen sai mukaansa suunnitelman tekoon. Perusparannushankkeen vaiheita ovat tiekunnan järjestäytyminen, suunnittelu ja toteutus.

Miksi tien peruskorjaus kannattaa?

Metsä- ja yksityistien peruskorjaus (ja tarvittaessa rakentaminen) kannattaa, sillä tien kunnolla on suuri merkitys metsän arvolle. Hyväkuntoisen tien varressa sijaitsevat kesähakkuukohteet käyvät helpommin kaupaksi ja puun hinta on parempi. Metsänomistajan ja puun ostajan kannalta metsätiet pitäisi olla ympärivuoden puutavaran kuljetuksen edellyttämässä kunnossa, niin myös metsänhoitotöiden hoito helpottuu. Eikä metsäteiden virkistyskäyttäjiäkään kuten marjastajia, sienestäjiä ja metsästäjiäkään pidä unohtaa, jotka myös pääsevät nauttimaan hyväkuntoisesta metsätiestä.

Ota yhteyttä!