Joutavat suot vesivarastoksi – Metka ajatus?

18. huhtikuuta 2024

Ennallistamisesta on puhuttua paljon julkisuudessa ja moni ihmetteleekin mistä asiassa on kyse. Luonnon monimuotoisuutta voidaan tehokkaasti lisätä ennallistamalla ihmisen muokkaamia alueita takaisin luonnon tilan kaltaiseksi. Ennallistaminen auttaa siis luontoa toipumaan ihmisen aiheuttamasta häiriöstä. Täysin luonnontilaiseksi palautuminen kestää kuitenkin hyvin kauan, karuimmilla kasvupaikoilla jopa satoja vuosia.

EU:n ja luontojärjestöjen taholta on ennallistamistavoitteen rima asetettu korkealle. Tavoitteen mukaan, EU-maiden on ennallistettava vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista luontotyypeistä vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yli 80 prosenttia EU:n luontotyypeistä on huonossa kunnossa

Mistä sitten aloittaa valtava urakka? Meillä on melkoinen määrä joutavia ja ennallistettavaksi sopivia maa-alueita valmiina. Sotien jälkeen 1950 – 1970 luvuilla ojitettiin ja kuivatettiin uutterasti kaikenlaisia soita. Ajatuksena oli saada kaikki mahdolliset suot tuottamaan puuta. Ajatus oli silloin kannatettava, mutta ajan kuluessa todettiin, ettei ihan joka suo muutukaan metsäksi. Onneksi valtaosa ojitetuista alueita tuottaa puuta hyvin ja kansantalous kiittää. Tästä tuotosta voidaan ohjata tulevaisuudessa osa myös ojituksilla aiheutettujen ongelmien korjaamiseen

Valtakunnan metsiä on inventoitu lukuisia kertoja ja uutta tietoa kertyy joka vuosi. Ojitettuja soita on maassamme lähes 5 miljoonaa hehtaaria. Tästä määrästä on heikkotuottoiseksi metsämaaksi sekä kitu- ja joutomaaksi luokiteltavaa aluetta yli 800 000 hehtaaria. Se on varsin suuri määrä. Valtaosa alueista sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapin alueella.

Metsätalouden kannalta näillä heikkotuottoisilla alueilla ei ole taloudellista merkitystä. Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja esimerkiksi tulvasuojelun kannalta on. Suomi on märkä maa ja lisää kosteutta on luvattu ilmaston muuttumisen myötä. Samaan aikaan myös kuivuusjaksot pitenevät. Kuivatusojien ansiosta soidemme vedenpidätyskyky on kuitenkin varsin heikko. Seuraukset näkyvät alajuoksulla tulvina, kun taivaalta on tullut vettä tai lunta reilummin. Myös kuivuuden vaikutukset konkretisoituvat uomien kuivumisena, kun vesi valuu soiden läpi liian nopeasti. Kevääseen sattuva kuiva jakso heikentää maatalouden tuotantomahdollisuuksia merkittävästi. Kasteluvettä on paha ottaa kuivasta uomasta.

Suon ennallistamisessa pyritään palauttamaan suon luontainen vesitalous. Ojittamattoman suon turvekerros toimii pesusienen tavoin ja pidättää itseensä suuren määrän vettä. Vesi valuu kohti alajuoksua hiljalleen painovoiman vaikutuksesta ja osa haihtuu taivaalle. Tämä on keskeinen tekijä, miksi soiden ennallistamisella voidaan vaikuttaa moneen ongelmaan. Vesi puhdistuu turpeen läpi virratessaan ja alajuoksulla oleviin vesistöihin riittää vettä myös kuivana aikana.  Rankkasateet eivät aiheuta suuria tulvia, kun suurimmat vesimäärät imeytyvät suohon. Suon luontainen märkyys myös ylläpitää erittäin monipuolista kasvi, hyönteis- ja eläinlajistoa. Tästä hyötyvät kaikki luonnossa liikkujat.

Ojitetun suon vesitalouden palauttaminen ei ole aina kovin helppoa, sillä ojituksen tuloksena kuivava turve alkaa maatua ja suon pinnan korkeussuhteet muuttuvat ajan kuluessa. Vedellä on myös paha taipumus etsiä aina helpoin reitti alajuoksulle. Ennallistamisen suunnittelulla onkin hyvin suuri merkitys käytännön töiden onnistumiselle. Onneksi nykyiset kartta-aineistot ovat jo erittäin tarkkoja ja suunnittelu voidaan viedä hyvin pitkälle jo toimistolta käsin. Suunnitelma on kuitenkin aina vahvistettava maastossa, ennen lopullisia päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä.

Suon ennallistamisen kustannukset vaihtelevat paljon. Joissain kohteissa voidaan selvitä pienellä veden ohjauksella, toisaalla tehdään pieniä patoja veden pinnan nostamiseksi, osa alueista saadaan vettymään riittävästi vasta tukkimalla ojat täysin. Kustannukset onkin arvioitava aina kohteen mukaan. Vuoden 2024 alusta voimaan tullut Metka- rahoitus tarjoaa täyden 100 % tuenennallistamistoimille.

Toimet voidaan yhdistää suometsänhoitohankkeeseen tai erilliseen luonnonhoitohankkeeseen. Metka- tuki sopii parhaiten metsätalouden toimien yhteydessä tehtäviin ennallistamistoimiin. Tukea on saatavissa myös Helmi- ohjelman kautta. Näissä tapauksissa Ely- keskus arvioi kohteen sopivuuden ja myöntää tuet. Tuki keskittyy pääosin rehevien suotyyppien ennallistamistoimiin, sillä niitä on luonnontilaisena vähiten.

Helmi- ohjelman kautta voi saada tukea muidenkin suotyyppien ja luontokohteiden ennallistamiseen. Etenkin suojelualueiden tai muiden arvokkaiden luontokohteiden läheisyydessä olevat alueet ovat potentiaalisimpia tuen saajia. Tavoitteena on laajentaa olemassa olevia suojelualueita sekä parantaa alueiden välisiä liikkumisedellytyksiä.Jos metsästäsi löytyy heikkokasvuisia suokohteita, niin kysy asiantuntijalta, miten niitä voitaisiin hyödyntää luonnontilan parantamisessa. Pienilläkin teoilla on paikallisesti suuri merkitys!

Terveisin

Janne Turunen 

Metsäasiantuntija, luonnonhoito, suometsänhoito, tiehankkeet

Suomen Metsät Kuntoon Oy

puh: 0504768526  

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

Kysy lisää!