Hirvi ja metsätalous

20. syyskuuta, 2024

Euroopan suurin nisäkäs, hirvi, asustaa runsaslukuisena Suomen metsissä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kannan suuruus on ennen alkavaa jahtikautta noin 120 000 yksilöä. Kantaa säädellään metsästyksen avulla ja vuosittain kannasta lohkaistaan noin kolmannes Riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla.

Hirvi tarjoaa olemassaolollaan sekä ravintoa ruokapöytään että yhteistä harrastustoimintaa metsästyksen harrastajille. Hirvenmetsästyksessä on vuosittain mukana yli 100 000 metsästäjää ja vuotuinen lihatuotto on arvioitu noin 50 miljoonan euron arvoiseksi. Ryhmissä tapahtuvan metsästyksen virkistysarvoa ei voi rahassa mitata, mutta se on joka tapauksessa merkittävä sekä kansanterveyden että yhteisöllisyyden edesauttajana.

Hirvestä ei ole pelkkää iloa alan harrastajille, haittojakin on todettavissa. Merkittävimmät hirven aiheuttamat haitat ovat törmäykset liikenteessä sekä metsätaloudelle aiheutetut tuhot. Vuonna 2023 autot ottivat kontaktia noin 1 500 hirven kanssa ja metsätaloudessa hirvien aiheuttamista tuhoista maksettiin valtion kassasta korvauksia noin miljoona euroa. Suurin osa hirvien aiheuttamista tuhoista metsissämme jää ilmoittamatta joko pienialaisina tai korvaukseen oikeuttamattomien omistajien mailla sijaitsevina, kuten Metsähallituksen tai yritysten omistamien metsätilojen alueilla.

Alueellista hirvikantaa säätelee kevättalven aikainen ravinnon määrä. Männyn yksijaksoista kasvatusta suosiva metsätaloutemme on luonut hyvät olosuhteet hirville talviaikaisen ravinnon takaamiseksi, kun taasen luonnontilaisessa metsässä männyntaimia on vähemmän, jolloin myös hirviä on vähemmän.

Hirven aiheuttamat metsätuhot tapahtuvat pääosin kevättalvella. Syvän lumen aikaan hirven pääasiallinen ravinto koostuu nuorten männyntaimien uusimmasta vuosikasvaimesta. Tutkijoiden arvioiden mukaan ilman metsätalouden vaikutusta nykyinen hirvikantamme olisi murto-osa nykyisestä, eikä metsästystä tarvittaisi kannan säätelyyn.

Metsänomistaja joutuukin miettimään, miten välttäisi tuhot juuri omassa metsässään. Tässä kannattaa miettiä asia siltä kannalta, että mitä köyhempi talvibuffet, sitä vähemmän se vetää hirviä puoleensa. Uudistushakkuiden jälkeen kannattaa suosia sekapuustoisuutta, jos se suinkin on mahdollista.

Oikea-aikaiset taimikon varhaisperkaukset ja taimikonhoidot vaikuttavat vain vähän hirven kiinnostukseen taimikossa ruokailuun. Toisaalta ne kuitenkin jouduttavat kasvua, hirville aran kehitysvaiheen yli. Ylitiheäksi jätetty tai kokonaan hoitamaton männyntaimikko, on luonnollisesti hirville mieluisin vaihtoehto ja niiden syntymistä kannattaa välttää. Myös erilaisia aitausmenetelmiä ja kemiallisia torjunta-aineita on käytössä.

Edellä kuvattujen syiden takia on metsästyksen ja metsätalouden välille syntynyt eräänlainen symbioosi. Metsätalous mahdollistaa suuren hirvikannan ja tiheä metsäautotieverkosto tehokkaan metsästyksen. Metsästäjät puolestaan pitävät hirvikannan siedettävällä tasolla vahinkojen välttämiseksi. Metsästys liikuttaa hirviä pitkälle alkutalveen saakka ja voi omalta osaltaan vaikuttaa alueelle talvehtimaan jäävien hirvien määrään.

Parhaimmillaan jopa rahallista tulosta tuottava hirvituhovakuutus taimikoille on metsästysoikeuden luovuttaminen aktiivisesti alueella toimivalle metsästysseurueelle, vaikka omistajaa ei itse metsästys kiinnostaisikaan.

Metsäasioissa ota yhteyttä!