Hakkuutapa – Siemenpuuhakkuu 

5. Kesäkuuta 2022

Siemenpuuhakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa uudistusalalle jätetään puita, joiden tarkoitus on uudistaa luontaisesti uudistusala. Siemenpuuhakkuussa uudistusalalla maanmuokkaus on suositeltavaa, mutta ei aina välttämätön. Menetelmä on ollut käytössä pitkään ja siitä maininta jo 1886 vuonna säädetyssä metsälaissa, jossa kiellettiin metsämaan hävittäminen autioksi. Metsien häviäminen turvattiin säädöksellä, jossa yli 10 tynnyrialan (5 hehtaarin) alueelle täytyi jättää siemenpuita. Sittemmin laki metsän uudistamisvelvoitteesta on tarkentunut.

Männyn siemenpuuhakkuu

Männyn siemenpuuhakkuussa säästetään hehtaaria kohden 50–150 kappaletta hyvä latvuksellista mäntyä. Jätettävät puut pitäisi olla myös terveitä, kuten esimerkiksi tervasroson saastumia puita ei suositella käytettävän siemenpuina. Maanmuokkaus parantaa olennaisesti taimettumisen onnistumista, mutta ei ole välttämätön karuimmilla paikoilla. Karuimmat paikat uudistuvat kohtalaisesti ilman maanmuokkaustakin. Kun maanmuokkausta ei tehdä säilyy varpukerros ehjempänä, jonka seurauksen varpuja ravintona käyttävät metsäkanalinnut viihtyvät metsässä paremmin.

Minkälaiselle kasvupaikalle männyn siemenpuuhakkuu sopii?

Siemenpuuhakkuu männylle sopii maalajiltaan keskikarkeille sekä karkeille kuivahkon sekä kuivan kankaan kivennäismaille. Maanmuokkaukseksi kivennäismailla suositellaan maanpintaa paljastavaa maanmuokkausta. Turvemailla männyn siemenpuuhakkuu sopii 1 ja 2 tyypin puolukka- ja varputurvekankailla. Turvemailla suositellaan kohoumia tai maanpintaa paljastavaa maanmuokkausta.

Männyn siemenpuuhakkuu kuivan kankaalla. Alueelle ei ole tehty maanmuokkausta

Siemenpuuhakkuu on edullinen, mutta hitaampi uudistamismenetelmä.

Siemenpuuhakkuu on hitaampi uudistamismenetelmä verrattuna metsänviljelyyn. Mänty uusiutuu luontaisesti metsäpalojen jälkeen, joten sen genetiikalle ominaista on, että sen kukintaa ohjaa valon lisääntyminen. Hakkuista johtuva valon lisäys runsastuttaa männyn kukintoa, jonka seurauksena kasvanut siemensato tulee 3–5 vuoden päästä hakkuusta.  Näin uudistuminen ei tapahdu heti seuraavana kasvukautena, joka on yksi syy hitaampaan uudistumiseen. Toinen syy hitaampaan uudistumiseen verrattuna metsänviljelyyn on viljelyssä käytettävien jalostetetut siemenet. Jalostetuilla siemenillä voidaan päästä 24 % parempaan tuotokseen, jonka vuoksi kiertoaika lyhenee 4–17 vuotta riippuen eri metsän kasvuun vaikuttavista tekijöistä.

Hyvin suunniteltuna siemenpuuhakkuu on toimiva ja kustannustehokas menetelmä, jossa metsänomistaja säästää metsänuudistamiskustannuksissa. Kun uudistusalalla on tarpeeksi kasvatuskelpoisia taimia, voidaan siemenpuut poistaa. Parhaimmassa tapauksessa siemenpuut voi myydä pylväiksi, joiden hinta on tavallista tukkia parempi. On tärkeää poistaa siemenpuut oikeaan aikaan, jotta taimivauriot minimoitaisiin. Jos siemenpuita ei poista voi se vaikuttaa taimien kasvuun negatiivisesti siemenpuista johtuvan juuristokilpailun vuoksi.  Taimivauriota tulee yleensä noin 15 prosenttiin taimista.

Muokkaamattomalle alalle syntyneet männyn taimet. Männyn siemenpuuhakkuu tehtiin 2017 keväällä.

Tekijät, jotka vaikuttavat onnistumisen todennäköisyyteen.

Tekijöitä, jotka vaikuttavat uudistumisen todennäköisyyteen on korkeus merenpinnasta, lämpösumman suuruus sekä siemenvuosien sijoittuminen verrattuna hakkuuvuoteen.

Mentäessä korkeammalle merenpinnasta kasvuolosuhteet muuttuvat, jonka seurauksena lain edellyttämä uudistuminen on epätodennäköisempää. Suomen olosuhteissa lämpösumman kasvaessa uudistumistodennäköisyys kasvaa. Lämpösummalla tarkoitetaan kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summaa.  Hyviä siemenvuosia männyllä on Etelä-Suomessa 6–7 vuoden välein ja pohjoisemmaksi mennessä harvemmin. Hyvä siemenvuosi kasvattaa siementen määrää, joka vaikuttaa positiivisesti uudistumistodennäköisyyteen. Uudistamistodennäköisyyttä voidaan parantaa kylvämällä alalle männyn siemeniä tai istumalla alalle taimia. Tällöin kuitenkaan viljelytoimenpiteitä ei suoriteta niin laajasti kuin perinteisessä viljelyssä.

Onnistuessaan siemenpuuhakkuu on kustannustehokas uudistamismenetelmä. Kuvassa uudistusala, josta poistettu siemenpuut.

Rauduskoivun siemenpuuhakkuu

Rauduskoivun siementuotanto on runsasta, joten rauduskoivun siemenpuuhakkuussa riittää, että alalle jätetään 10–20 hyvä latvuksellista koivua. Menetelmä sopii keskikarkeille tuoreille kankaille. Alalla suositellaan tehtävän maanpintaa paljastavaa maanmuokkausta.

Rauduskoivun siemenpuuhakkuu

Syitä epäonnistumiselle

Siemenpuuhakkuu voidaan nähdä epäonnistuneen, jos alalle ei synny tarpeeksi tiheästi kasvatuskelpoisia 50 cm taimia metsälain määritellyssä ajassa. Määritelty aika vaihtelee Etelä-Suomen 10 vuodesta Pohjois-Suomen 25 vuoteen. Syitä siemenpuuhakkuun epäonnistumiseen on monia, kuten maanmuokkauksen puute, tuulituhot, sekä hakkuun suorittaminen väärällä kasvupaikalla.  Siemen itää huonommin muokkaamattomassa maassa, joten esimerkiksi paksukuntaisilla mailla siemenet eivät välttämättä lähde itämään. Siemenpuumetsikkö on altis myös tuulituhoille, etenkin laajoilla hakkuualoilla.  Tuulituhojen riskiä voi pienentää välttämällä siemenpuumenetelmää laajojen aukeiden laidoilla sekä tekemällä menetelmää pienialaisemmin.  Jos siemenpuuhakkuutapaa suoritetaan vääränlaisilla kasvupaikoilla, on vaarana, että ala heinittyy tai ala uudistuu ei halutulle puulajille

Uudistusala on uudistunut luontaisesti koivulle männyn sijaan.

Yhteenvetona siemenpuuhakkuun hyvät ja huonot puolet

+ Onnistuessaan kustannustehokas

+ Tutkitusti metsän virkistysarvot säilyvät paremmin verrattuna avohakkuuseen

– Riski epäonnistumiselle

– Ei saada viljelyn jalostushyötyä.

Ota yhteyttä!