Uusia menetelmiä suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun

24. huhtikuuta 2023

Ojien kunnostaminen on tärkeä toimenpide suoaluella, jossa kasvatuskelpoisen puuston kasvuedellytykset ovat heikentyneet pysyvästi liian korkealla olevasta vedenpinnasta johtuen. Noin 30 cm kerros hapekasta maaperää, varmistaa yleensä puiden juuriston ja samalla puun elinvoimaisuuden. Tämän päivän kunnostusojituksen suunnittelu on kuitenkin hyvin erilaista, mihin olemme tottuneet menneinä vuosikymmeninä.

Tutkimustulokset metsätalouden vesistöjä kuormittavasta vaikutuksesta ovat tarkentuneet viime vuosien aikana. Kiintoaineksen kulkeutuminen ojitusalueilta alapuolisiin vesistönosiin on ollut tiedossa, mutta ravinnehuuhtoumien määrä on todettu arvioita paljon suuremmaksi. Tämä vaikuttaa suoraan alapuolisten vesistöjen tilaan, lisäämällä mm. leväkukintojen riskiä. Ilmastonmuutoksen mukana lämpenevä ilmasto lämmittää myös vesistöjä ja tätä kautta ravinteiden haitallinen vaikutus kasvaa.

Kunnostusojitusten ja metsätalouden ravinnekuormituksen torjumiseen on olemassa useita keinoja. Kosteikkojen ja pintavalutuskenttien teho on tiedetty jo kauan, mutta nämä vaativat paljon tilaa ja etenkin kosteikkojen rakentamiskustannukset ovat suhteellisen korkeat. Tämän päivän tutkimus vesiensuojelurakenteiden osalta, onkin keskittynyt luonnonmateriaalien puhdistavaan vaikutukseen. Erityisesti kuorellinen havukuitupuu on osoittautunut hyvin potentiaaliseksi materiaaliksi. Veden pintakerrokseen upotetun puun pinnalle alkaa kasvaa mikrobitoiminnan ansiosta biofilmiä. Biologisen toiminnan aktivoitumista tapahtuu usealla tasolla ja erilaisia vesieliöitä ja hyönteisiä esiintyy kuitupuun pinnalla ja sen läheisyydessä runsaasti. Kaikki elollinen toiminta sitoo vedestä ravinteita ja lisäksi kuitupuun karhea pinta sekä puun pinnalle kasvavat levät sitovat vedestä hienojakoista kiintoainesta.

Kuitupuuta on käytetty jo vuosia kokeellisesti laskeutusaltaissa ja laskuojissa nippuina, mutta käyttö ei ole yleistynyt. Nyt kuitupuun käyttöä on tarkoitus tehostaa entisestään.  Suomen MetsätKuntoon on mukana kehityshankkeessa, jossa testataan ideaamme uudentyyppisestä kuitupuusuodattimesta asiakkaamme ojituskohteella. Yhteinen päämäärämme on kehittää vesiensuojelua entistä tehokkaammaksi. Suomen Ympäristökeskus on myös mukana tutkimuksessa ja vastaa vedenlaatuun liittyvien tutkimusten toteuttamisesta. Kehitystyö on vaativaa, sillä keskeisenä tekijänä on ravinteiden sitomisen lisäksi kustannusten hallinta. Uusien vesiensuojeluratkaisuiden tulee olla kustannustehokkaita, että ne voidaan ottaa laajasti käyttöön. Suometsän hoidon suunnittelu ja vesiensuojelu onkin muuttunut varsin kokonaisvaltaiseksi ja vaativaksi työlajiksi.

Viranomaisille tehtävät ennakkoilmoitukset, vesiensuojelusuunnitelmat ja tarkka tutustuminen kunnostusta vaativaan suoalueeseen on ollut arkipäivää jo pitkään. Myös laskeutusaltaiden, lietekuoppien, kaivukatkojen sekä suojavyöhykkeiden käyttäminen vesiensuojelurakenteina on kuulunut suunnittelun perusteisiin. Tämän päivän suunnittelussa keskeiseen rooliin on noussut erittäin tarkkojen kartta-aineistojen hyödyntäminen. Näiden perusteella tehtävässä riskien arvioinnissa voidaan kartoittaa entistä tarkemmin mm. veden virtaukset, vedenpinnan korkeuden muutokset sekä puustoon ja maaperään liittyvät asiat. Täsmällisen ennakkosuunnittelun tueksi löytyy erittäin paljon muutakin hyödyllistä ja tarkkaa tietoa, mutta sillä ei edelleenkään voi korvata maastossa tehtävää suunnittelua. Huolellisen ennakkosuunnittelun merkitys näkyykin tekeminen kohdentumisena oikeisiin paikkoihin ja suometsien hoidon kokonaiskustannusten hallintana.

Ojien perkaus onkin muuttumassa niiden kunnostamiseksi ja kunnostusojitushanke suoalueen vesitalouden säätelyhankkeeksi. Yksittäinen oja kunnostetaan lähtökohtaisesti vain siinä tapauksessa, että sen vedenjohtokyvyn puute aiheuttaa merkittävää haittaa kasvatettavalle puustolle, eikä puuston kasvu- tai uudistumisedellytyksiä voida turvata muilla menetelmillä. Tukkeutunutta ojaa kunnostetaan vain sen verran, kun se on tarpeen. Tämä voi tarkoittaa koko ojan kunnostamista alkuperäiseen muotoon, paikallisten tukosten poistamista tai ojan puhdistamista alkuperäistä matalammaksi. Suunnittelussa tasapainotellaan aina kunnostuksen hyötyjen ja haittojen välillä.

Ojien kunnostusmenetelmien lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota käytettäviin vesiensuojelumenetelmiin. Kohteeseen pyritään valitsemaan aina mahdollisimman tehokkaat menetelmät. Maaston olosuhteet, veden virtausmäärät, kiinteistön rajat ja monet muut tekijät asettavat hyvin usein rajoitteita käytännön tekemiselle. Perinteisesti kaikkia vesiensuojelurakennetyyppejä ei ole voitu hyödyntää em. tekijöistä johtuen. Kustannusten hallinta on myös aiheuttanut osaltaan harmaita hiuksia suunnittelijalle.

Vuoden 2024 alusta voimaan tulevan metsätalouden uuden kannustejärjestelmän METKA:n ansiosta on mahdollisuus toteuttaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Jatkossa hankkeet rajataan ja suunnittelua toteutetaan valuma-aluekohtaisesti. Samalla hankealueella voidaankin jatkossa yhdistää ojien kunnostaminen, kulkuyhteyksien kehittäminen, terveyslannoitukset, vesiensuojelun kehittämistoimet sekä suoluonnon ennallistamista- ja monimuotoisuutta lisäävät toimet.  Kunnostettavien ojien määrä tulee pienenemään jatkossa huomattavasti tarkemman suunnittelun ansiosta. Samalla kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenee. Samaan aikaan valuma-alueen alajuoksulla tehtävillä toimenpiteillä voidaan vesiensuojelua tehostaa merkittävästi. Yhteishankkeen kautta voidaan edistää myös yksittäisen maanomistajan omia tavoitteita esimerkiksi suoalueen ennallistamisen kautta.

Vesiensuojelua onkin mahdollista kehittää jatkossa yhteistyön voimalla. Kunnostettavien suoalueilta ja niiden läheisyydestä alajuoksulta löytyy useimmiten heikkotuottoisia tai kitukasvuisia maita, joita voisi hyödyntää mm. pintavalutusalueina tai ennallistettavina suokohteina. Myös vanhojen heikkotuottoisten peltoheittojen hyödyntäminen kosteikkojen rakennuspaikkoina, toisi merkittävää lisätehoa vesiensuojeluun.

Vesiensuojeluun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Ojien perkaus on muuttumassa niiden kunnostamiseksi ja kunnostusojitushanke suoalueen vesitalouden säätelyhankkeeksi. Yksittäinen oja kunnostetaan lähtökohtaisesti vain siinä tapauksessa, että sen vedenjohtokyvyn puute aiheuttaa merkittävää haittaa kasvatettavalle puustolle, eikä puuston kasvu- tai uudistumisedellytyksiä voida turvata muilla menetelmillä. Vuoden 2024 alusta voimaan tulevan metsätalouden uuden kannustejärjestelmän METKA:n ansiosta on mahdollisuus toteuttaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua.

Valtiovallan toimesta vesiensuojelun kehittämiseen ja vesistöjen tilan parantamiseen on ohjattu merkittäviä määriä rahaa viimeisten vuosien aikana. Tätä on pyrittävä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Vesiensuojelurakenteiden sijoittaminen varsinaisen kunnostusalueen ulkopuolelle on tuottanut haasteita tähän saakka, sillä toimenpiteisiin tarvitaan aina maanomistajien lupa. Tietoisuus vesiensuojelun merkityksestä lisääntyy kuitenkin jatkuvasti. Toiveissa onkin, että tulevaisuudessa suometsien hoitoa voitaisiin tehdä entistä kokonaisvaltaisemmin ympäristötekijät huomioiden. Samalla yhteistuumin parannetaan mm. luonnon monimuotoisuuteen, riistanhoitoon ja ympäristön virkistyskäyttöön liittyviä asioita.

Pyrimme aina tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua, sillä suometsän hoidossa on kyse monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Jokainen kohde on hieman erilainen ja siksi käytämme laajasti erilaisia taustaa-aineistoja sekä maastokatselmusta kokonaiskuvan muodostamiseen. Meidän tehtävämme on tarjota vaihtoehdot, joiden avulla päästään parhaaseen lopputulokseen.

Kysy lisää!