Oikea-aikaisella harvennuksella on tärkeä rooli metsän kasvussa

 

 

18. kesäkuuta 2021

Talousmetsien hoidossa metsän kasvua ohjaillaan arvokkaimman puutavaran tuotantoon rajoittamalla kasvatettavien puiden määrää. Taimikkovaiheessa työ tehdään raivaussahalla ja metsän kasvaessa ainespuukokoon työ jatkuu koneellisesti, jolloin työvaihetta kutsutaan nimellä harvennushakkuu. Tähän vaiheeseen löytyy termejä joka lähtöön. On alaharvennus, yläharvennus, jatkuvan kasvatuksen menetelmä, laatuharvennus sekä väljennys. Kaikille harvennushakkuille yhteinen tekijänä tarkoituksena on vapauttaa kasvatettavien puiden latvuksille tilaa laajeta ja sitä kautta kasvattaa samalla pituutta ja järeyttä.

Nuoren metsän ensimmäistä toimenpidettä kutsutaan nimellä ensiharvennus. Tässä vaiheessa poistettavien runkojen keskikoko on yleensä suhteellisen pieni ja tukkikertymää ei tule kovinkaan paljoa. Näistä syistä johtuen hakkuun taloudellinen tulos jää yleensä vaatimattomaksi. Työ on kuitenkin tulevaisuuden kannalta välttämätön hoitotoimenpide. Pieniläpimittaisen ja taimikkovaiheessa tiheäksi jääneen metsän ensiharvennukseen on myös mahdollista saada kemera-tukea. Varttuneempia metsiä harvennettaessa hakkuukertymät kasvavat ja runkokoon kasvaessa korjuukulu pienenee. Nämä tekijät yhdessä tukkiosuuden kasvun kanssa parantavat taloudellista tulosta.

Ensiharvennus on tulevaisuuden kannalta välttämätön hoitotoimenpide.

Talousmetsien perinteinen toimintatapa perustuu jaksolliseen kasvatukseen, jolloin viljeltyä tai luontaisesti syntyneen puulajin valtapuuyksilöitä suositaan poistamalla kasvua haittaavia puita pienimmästä päästä. Toimenpiteen nimi on tällöin alaharvennus. Viime aikoina keskusteluissa ja myös käytännön toteutuksessa on myös vaihtoehtoisia harvennusmalleja. Yleisimpänä näistä on yläharvennus, jossa poistettavat puut pyritään valitsemaan ylimmästä latvuskerroksesta. Tavoitteena on tuottaa kasvatuskelpoista puuta alemmissa latvuskerroksissa ja poistaa hakkuissa suurimpia ja samalla enemmän tukkia sisältäviä puuyksilöitä. Tässä menetelmässä vältetään uudistustöiden kulut sekä pitkä odotusaika seuraavaan rahaa tuottavaan vaiheeseen.

Viime aikoina alaharvennuksen rinnalle on tullut myös vaihtoehtoisia harvennusmalleja.

Harvennusmalleista ei varmastikaan löydy yhtä ”totuutta”, joten jokainen toimenpide suunnitellaan yksilöllisesti sekä metsän rakenne että metsän omistajan tarpeet ja tavoitteet huomioon ottaen. Hakkuusuunnitelmassa annetaan raamit, joiden sisällä toimitaan. Hakkuukoneen kuljettaja on tässäkin paljon vartijana. Lopullinen tulos on kuljettajan taidonnäyte. Poistettavien puiden valinta, tarkastelun kestävä korjuujälki, puutavaran valmistus arvokkaimman vaihtoehdon mukaan sekä monimutkaisen koneen hallinta asettaa kovat ammattitaitovaatimukset kuljettajalle.

Metsässä jokainen toimenpide suunnitellaan yksilöllisesti sekä metsän rakenne että metsän omistajan tarpeet ja tavoitteet huomioon ottaen.

Oli toivottu harvennusmalli mikä tahansa, metsän kannalta tarpeellisia toimenpiteitä tarvitaan säännöllisin väliajoin, mikäli maaperän tuotto halutaan realisoida tehokkaasti. Metsäorganisaatioista löytyy apua ja asiantuntemusta suunnitteluun, ja puukauppa käy hyvin tällä hetkellä. Oikeaan aikaan tehty harvennus on puukauppatulon lisäksi sijoitus tulevaisuuteen!

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Matti Nevanperä

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija, tiiminvetäjä

Etelä-Kainuu

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This