Taimikonhoito on investointi tulevaisuuteen

 

22. toukokuuta 2020

Metsänomistajalle ajankohtaisiin toimenpiteisiin näin keväällä lumien sulettua kuuluu käydä katsomassa miten omat taimikot ja nuoret kasvatusmetsät voivat. Yleistäen voidaan todeta, että taimikko on alle kolmemetristä puustoa, jonka jälkeen puhutaan nuoresta metsästä. Taimikon kasvua haittaavat alkuvaiheessa heinät ja vesakko, jotka tukehduttavat taimia alleen. Myöhemmin taimikko kaipaa harvennusta, jotta pystyyn jäävillä puilla on tilaa kasvaa.

Taimikoiden hoitotarpeen ja oikeiden toimenpiteiden arviointi voi olla vaikeaa ja näyttäytyä haastavana itse kullekin. Suomen MetsätKuntoon metsäasiantuntija Kalle Ryyti haluaa tuoda esille, että ensisijaisesti tärkeintä metsänomistajalla olisi arvioida, tekeekö metsätyöt itse. Raivaustyö itse tehtynä on tuottavaa työtä, etenkin jos ei laske palkkaa käytetylle ajalle. Lisäksi metsänhoito on kuntoa kohottavaa perusliikuntaa ja ulkoilu metsässä auttaa irtautumaan arjesta ja laskee stressitasoja.

“Metsänomistajalle olisi tärkeä arvioida, tekeekö metsätyöt itse,” Suomen MetsätKuntoon metsäasiantuntija Kalle Ryyti toteaa.

Metsänhoitoa ei kuitenkaan pidä jättää tekemättä, vaikkei sitä itse tekisikään. Taimikonhoito on pitkällä aikavälillä aina kannattava sijoitus ja tuottavaa, vaikka työn teettäisi ostopalveluna ammattitaitoisilla metsureilla.

 

Suomen MetsätKuntoon metsäasiantuntija Kalle Ryyti muistuttaa oikea-aikaisesta taimikonhoidosta.

Suomen MetsätKuntoon metsäasiantuntija Kalle Ryyti muistuttaa oikea-aikaisesta taimikonhoidosta.

 

 

Ajoissa taimikonhoitoon

Taimikonhoitoon kannattaa alkaa heti, kun siihen on itsellä aikaa – mieluummin kuin ajatella miten monta kasvukautta taimikko vielä pärjäisi. Odottelu pisteeseen, jossa kasvatettavien puiden tekninen laatu ehtii kärsiä, ei ole järkevää. Yllättävän usein taimikko kasvatellaan hoitotarpeeltaan työlääseen tasoon, vaikka ajoissa tehtynä työ sujuu nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla. Isommassa mittakaavassa metsätaloutta harjoittavat tahot kuten valtio, metsäyhtiöt ja yhteismetsät tekevät hoitotoimenpiteet ajoissa ja ennakkoon – ja näin kannattaisi myös yksityismetsänomistajan toimia.

Hoitamaton taimikko

Tällaiseen kuntoon päässeen taimikon hoito vie paljon aikaa.

 

Metsäkeskuksen yhtenä tehtävänä on edistää yksityismetsien hoitoa Kemera-tukien muodossa. Kemera-tukea on taimikonhoitoon haettavissa alle kolmemetriseen taimikkoon 160 euroa per hehtaari ja yli kolmemetriseen 230 euroa per hehtaari. Näitä tukia kannattaa hakea, sillä lähtökohtaisesti ne on tarkoitettu yksityismetsänomistajille, joilla on taimikoita ja nuoria metsiä. Tuille on määritetty selvät rajat. Kemera-tukia voi yksityismetsänomistaja hakea itse tai kysyä apua meiltä metsäasiantuntijoilta.

Metsäkeskuksen yhtenä tehtävänä on edistää yksityismetsien hoitoa Kemera-tukien muodossa.

Metsänhoidon arvioinnissa on paljon muutakin, jossa voit tarvita asiantuntijan apua. Aina ei ole selvää mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä ja mihin aikaan. Lehdettömään aikaan taimikko on täysin erinäköinen kuin keskikesällä. Metsiköt ovat erilaisia ja samalla kaavalla ei kannata aina mennä. Maapohja ja uudistamisessa aikaansaatu taimiaines määrittelevät tulevan kasvatusmetsä. Hoitotarvetta voi olla vain osalla kuviota (kuvio on kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa, josta käytetään myös nimitystä metsikkö tai metsikkökuvio), tai osalla enemmän ja osalla vähemmän. Taimiaineksen kunnon ja puulajisuhteiden osalta on erilaisia tilanteita.

Lehdettömään aikaan taimikko on täysin erinäköinen kuin keskikesällä.

 

Taimikonhoito tarkoittaa taimikon harvennusta

Suuri kasvatettava lehtipuun osuus havupuutaimikossa on haastava yhtälö. Jos metsänomistaja aikoo kasvattaa runsaasti lehtipuuta havupuiden seassa, niin tällöin pitää tietää mitä tekee ja olla toimenpiteissä oikeaan aikaan liikkeellä. Koivut kasvavat nopeasti havupuita haittaaviksi ja tarkoituksella taimikkoon polttopuiksi jätetyt koivut tulee muistaa käydä sahaamassa ajoissa pois. Koivusekoitus on monimuotoisuuden, metsän terveyden ja myös maiseman kannalta hyvä asia, mutta viljellyssä hyväkuntoisessa havupuutaimikossa lehtipuiden osuus pitäisi olla korkeintaan 200 runkoa hehtaarille.

Parasta puuntuotantoa tavoittelevat pitävät havupuutaimikot puhtaana lehtipuusta, ns. männiköt männikköinä ja koivikot koivikkoina.

Parasta puuntuotantoa tavoittelevat pitävätkin havupuutaimikot puhtaana lehtipuusta, ns. männiköt männikköinä ja koivikot koivikkoina. Pituuskasvussa edellä olevat koivut havupuutaimikossa aiheuttavat ongelmia. Lisäksi myös taimikonhoidossa jätetyt pienet koivut voivat aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Ensiharvennusikäisessä metsikössä havupuut voivat olla kehittyneet hyvin, mutta metsikössä on paljon pieniläpimittaista yhden kuidun koivua, jonka korjuu on kallista.

 

Taimikonhoito on myös luonnonhoitoa

Taimikonhoidolla ja raivaustyöllä on myös suuri merkitys luonnonhoidon kannalta. Raivaus vaikuttaa oleellisesti ympäristöön, joten luontoa huomioivalla silmällä voi saada hyvää aikaiseksi. Sopiva puuntuotannon ja luonnonhoidon yhteensovittaminen olisi tavoiteltavaa. Metsäasiantuntijat puhuvat usein riistatiheiköistä. Yksistään sana riista kuvaa huonosti asianyhteyttä. Luonnossa on paljon muutakin lajistoa, joka ei ole riistaa. ”Jätetään tiheikköjä ja erilaisia lehtipuita kaikille luonnon lajistoille,” Kalle Ryyti kehoittaa.

Hoidettu taimikko kasvaa vauhdilla nuoreksi kasvatusmetsäksi. Tällainen hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä ja auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Hoidettu taimikko kasvaa vauhdilla nuoreksi kasvatusmetsäksi. Tällainen hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä ja auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

 

Metsänkasvatus on pitkäjänteistä puuhaa – etenkin Kainuussa.

 

Taimikkovaiheessa tapahtuu nopeasti

Metsänkasvatus on pitkäjänteistä puuhaa, etenkin Kainuussa. Metsikköjen kasvatus on ylisukupolvista eikä yksi vuosi merkitse varttuneissa metsissä juurikaan mitään. Tämä saattaa luoda harhan metsätalouden kiireettömyydestä ja helppoudesta joka kehitysvaiheessa. Taimikkovaiheessa kaikki kuitenkin tapahtuu suhteellisen nopealla aikataululla. Hitaalla päätöksenteolla voidaan ollakin myöhässä! Etenkin etämetsänomistajilla voi olla haastavaa irrottaa kalenterista aikaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon.  Metsätöiden osalta kiire alkaa hävitä, kun taimikot ja nuoret metsät ovat saatu kuntoon. ”Siis tuumasta toimeen – joko itse heinimään ja raivaamaan tai ota yhteyttä meihin ammattilaisiin,” Kalle Ryyti innostaa!

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This