Metsätien peruskorjaus on kannattava investointi

26. maaliskuuta 2020

Metsätien peruskorjaus kannattaa, sillä tien kunnolla on suuri merkitys metsän arvolle. Näin toteaa metsä- ja yksityistieasiantuntija Pentti Heikkinen Suomen MetsätKuntoon Oy:stä.

Tien kunnolla on suuri merkitys metsän arvolle.

– Huonokuntoista tietä ei pysty käyttämään eikä leimikoita hakkaamaan kuin talvella, jolloin puun hinta on huonompi, Heikkinen selittää. Hyväkuntoisen tien varressa sijaitsevat kesähakkuukohteet käyvät helpommin kaupaksi ja puun hinta on parempi.

Pentti Heikkinen on vastikään aloittanut työskentelyn Suomen MetsätKuntoon Oy:ssä. Tämän myötä yrityksen palveluvalikoimaan kuuluu nyt myös tienrakennus ja teiden peruskorjaukset.

– Metsätiet ovat osa metsään kuuluvaa hoitoketjua, jonka tärkeys usein unohtuu, Heikkinen toteaa.

– Metsätiet ovat osa metsään kuuluvaa hoitoketjua, jonka tärkeys usein unohtuu, Heikkinen toteaa.

Suomen metsätiet on rakennettu pääosin 1960-80-luvuilla sen aikaisten normien mukaisiksi. Nykyisin metsäteiden liikennemäärät ja ajoneuvojen painot ovat kasvaneet. Lisäksi talvien muuttuminen vähäroutaisiksi on pidentänyt kelirikkokausia jopa kuukausilla. Tämä rasittaa etenkin huonossa kunnossa olevia teitä.

– Metsänomistajien ja puun ostajan kannalta mesäteiden pitäisi olla puutavaran kuljetuksen edellyttämässä kunnossa ympäri vuoden. Näin vältyttäisiin turhilta toimituskatkoilta, Heikkinen sanoo.

Kaikki tiet tarvitsevat korjausta: tie kuin tie tulee korjauksen piiriin jossain vaiheessa.

– Yleisesti ei ehkä vielä ymmärretä teiden kunnossapidon tärkeyttä, Heikkinen toteaa.

Tiekunta vastaa tien kunnosta

Tielaki velvoittaa maanomistajien muodostamia tiekuntia pitämään tiet kunnossa ja turvallisina. Suomen MetsätKuntoon Oy tekee teiden peruskorjauksia avaimet käteen -periaatteella. Tiekuntaa autetaan kaikissa peruskorjausprosessin vaiheissa.

– Tiekunnat tarvitsevat yhä enemmän apua tienhoidossa ja peruskorjauksissa. Helpoimmalla tiekunta pääsee peruskorjauksissa, kun valtuuttaa asiantuntija hoitamaan kaiken tienkorjaukseen liittyvän, Heikkinen sanoo. 

Usein tilanne on sellainen, ettei tiekunnalla ole ollut juurikaan toimintaa ja teiden kunnossapito on jäänyt. Jos tällaisessa tapauksessa osakas arvioi, että tien peruskorjaus on tarpeen, ensin kannattaa ottaa yhteyttä tiekuntaan, jonka vastuulla asiasta päättäminen on.

Heikkinen vertaa tiekunnan toimintaa taloyhtiöön. Samalla tavalla kuin taloyhtiössä tiekunnassa osakkaat vastaavat sen toiminnasta, vaikka lainsäädännössä onkin pieniä poikkeuksia. Tiekunnan on järjestettävä kokous vähintään neljän vuoden välein. Kokouksessa pitää käsitellä tielain määräämät asiat, kuten toimielinvalinnat, tien kunnossapito ja tiemaksut.

Heikkinen vertaa tiekunnan toimintaa taloyhtiöön.

Tukea hyvin saatavissa

Metsä- ja yksityisteiden peruskorjaukseen on saatavissa valtion tukea. 

– Tällä hetkellä valtiolla on tarjolla hyvin rahaa näihin hankkeisiin, Heikkinen kertoo.

Ylä-Kainuussa yksityinen maanomistaja saa Kemera-tukea suunnitteluun ja toteutukseen 60% hankkeen kuluista. Etelä-Kainuussa tuki on 50% suunnittelun ja toteutuksen arvonlisäverottomista kuluista. Lisäksi metsänomistaja voi vähentää tienkorjauskulut kokonaan metsäverotuksessa 15% vuosipoistoin.

Myös ELY-keskus avustaa tiekuntia yksityisteiden korjauksissa 50% hyväksytyistä arvonlisäverollisista kustannuksista.

– On vaikea sanoa, mikä on tien peruskorjauksen euromääräinen hyöty, mutta tiekunnan kannalta on tärkeää, että tie on kunnossa ja liikenne sujuu, Heikkinen toteaa.

Hyväkuntoisen tien varressa sijaitsevat kesähakkuukohteet käyvät helpommin kaupaksi ja puun hinta on parempi.

Kirjoittaja: Anne Seppänen

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous