Metsänkasvatuksen elinkaari

 

 

13. marraskuuta 2020

Uusi metsänomistaja ilman aiempaa metsäalan kokemusta astuu täysin uuteen maailmaan. Olipa metsä tullut omistukseen perintönä, ostamalla tai lahjana, on jokaisen metsänomistajan hyvä olla perillä metsänhoidon perusasioista.

Ensimmäisenä on hyvä määritellä ne arvot, joilla omistamaansa metsää haluaa hoitaa. Yhdelle vaakakupissa painaa metsän virkistysarvot – marjastus, metsästys, luonnossa liikkuminen – toiselle puolestaan metsän mahdollistamat rahalliset arvot. Olivatpa arvot mitkä tahansa, kaikissa metsänhoidollisissa töissä tulee aina huomioida metsän monimuotoisuus ja luontoarvot.

 

Metsänkasvatuksen elinkaari

Metsän elinkaaren eri vaiheet määrittävät myös tarvittavat hoitotoimenpiteet. Metsän taloudellisen tuoton näkövinkkelistä metsän hoitoon liittyy monia aktiivisia työvaiheita. Tarkastellaan yhtä metsikköä ja aloitetaan paljaasta pinnasta.

Aukea metsämaa 

Metsämaan aukea vaatii maanpinnan rikkomisen kasvupaikalle sopivalla työmenetelmällä. Puhutaan maanmuokkauksesta, jolla valmistetaan kasvualustan olosuhteet puun taimelle tai siemenelle sopivaksi. Maanpinnan voi muokata monella tavalla. Yleisin tapa rehevämmillä paikolla on kaivinkoneella mättäiden teko. Karuimmilla paikoilla voidaan äestää ja samalla kylvää siihen siemenet. Tärkeintä on valita kasvupaikalle sopiva menetelmä ja muistettava, että maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän. Näitä uuden metsän aikaansaamisen vaihtoehtoja on useita ja itse työtekniikoita myös.

Taimikko

Kun taimikko on kasvanut jonkin verran, on aika varmistaa, että puusto lähtee kunnolla kasvamaan. Kannattaa huolehtia heti alkuun, että taloudellinen satsaus, joka alussa tehtiin, ei mene hukkaan. Taimikon varhaishoidolla tehdään tilaa kasvatettaville taimille. Aukealle on voinut tulla runsaastikin luontaista vesakkoa haittaamaan kasvua ja ne on tärkeää raivata pois. Tässä vaiheessa tehty raivaustyö on edullisempaa, koska poistettava vesakko on ohuempaa. Myöhemmin tehtynä vesakko on paksumpaa ja sahatyössä menee kauemmin aikaa kuin ohuempaa puustoa katkottaessa. Tämä nostaa hoitokuluja.

Kun taimikko varttuu edelleen isommaksi, tehdään tarvittaessa varsinainen taimikon harvennus. Siinä poistetaan turhia kasvua haittaavia puita. Tällöin nuori metsikkö saatetaan sellaiseen tilaan, että se pystyy kasvamaan huoletta ensiharvennusvaiheeseen, joka on ensimmäinen hetki saada tuloja metsästä. Mikäli taimikonhoitoa ei ole tehty tai kasvualusta on hyvin rehevä, joudutaan tekemään vielä raivaamistyötä, jotta varsinainen ensiharvennus on mahdollinen. Tähänkin vaiheeseen löytyy monenlaisia tapoja hoitaa metsät kuntoon.

Ensiharvennuksen jälkeen

Ensiharvennuksen jälkeen on taas aika ottaa iisisti ja seurata puuston kasvua sekä varttumista. Puusto lihoo ja kasvaa pituutta. Lihoessaan puu kasvaa sellaisiin mittoihin, että siitä alkaa muodostua ns. tukkipuuta, mikä on arvokkainta tavaraa metsänomistajalle. Varttunutta metsää harvennetaan tarvittaessa, jolloin puustolle tehdään lisää tilaa kehittyä kasvupaikkansa mukaiseen maksimikokoonsa tai muuten metsänomistajan tavoitteiden mukaiseen tilaan. Harvennuksesta saa jo mukavasti tuloja.

Blogi_metsänkasvatuselinkaari

 

Päätepysäkillä

Lopulta ollaan vaiheessa, kun metsä on biologisilta ominaisuuksiltaan päätepysäkillä. Se ei kasva enää isommaksi taloudellisessa mielessä riittävällä vauhdilla. Kenties laho tai muu tekijä jopa vähentää puuston rahallista arvoa. Tässä vaiheessa suoritetaan yleensä metsän uudistamiseen liittyvä hakkuu. Useimmiten se tehdään avohakkuuna. Metsikkö hakataan säästöpuuryhmiä ym. lukuun ottamatta pois. Tämän jälkeen odottaa jälleen paljas metsämaa. Uudistaminen voidaan tehdä myös hyödyntämällä siemenpuita, reunametsää tai poimintahakkuuna.

 

Ei ole kaavamaista tapaa toteuttaa metsätöitä

Edellä kuvatut erilaiset metsän vaiheet ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat perinteisiä tasaikäisrakenteisen metsänkasvatukseen liittyviä. Olet voinut hoitaa metsiäsi ns. perinteisillä menetelmillä metsän varhaisemmissa vaiheissa. Entä jos uudistamisen hetkellä tuntuu, ettei raskisi hakata kaikkea kerralla nurin? Aiemmin on ollut tavoitteena, että sitten pistetään metsät sileäksi, kun on sen aika. Ajatukset ja arvot voivat muuttua niin ihmisen kuin metsän elinkaaren aikana. Voi halutakin maksimaalisen tulon sijaan kohtuullista tuloa metsää säilyttäen ja menoja minimoiden. Ehkäpä poimintahakkuu tai pienaukkohakkuu olisikin vaihtoehto metsän uudistamiselle.

On muistettava, että ei ole kaavamaista tapaa toteuttaa metsätöitä. Osa metsiköistä voi pärjätä vähemmilläkin hoito- tai hakkuutöillä kuin toiset. Kaikkiin töihin vaikuttavat metsänomistajan tavoitteet ja metsän biologiset olosuhteet. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Metsäalan ammattilaiset osaavat kyllä auttaa menetelmien valinnassa ja palvelujen tarjonnassa.

Metsän elinkaari on pitkä

Metsän elinkaari on pitkä. Se on ihmisen keskimääräistä elinkaarta pidempi. Joskus voi tuntua siltä, että mitäpä se hyvejää hoitaa metsää, kun ei siitä mitään kuitenkaan saa. On kuitenkin hyvä huomioida, että olet voinut vaikka periä metsätilan, jossa on lukuisa joukko elinkaarensa eri vaiheissa olevia metsiköitä. Osasta saa tuloa ja osaan joutuu investoimaan. Joku ennen sinua on ajatellut kauas eteenpäin kuitenkin.

Mitä jos antaisi metsän vaan kasvaa?  

Jos metsän antaa vaan kasvaa luonnontilaisena eikä sitä hoida, se kehittyy omalla luonnollisella tavallaan. Riippuen kasvupaikasta se voi olla hyvinkin ryteikköinen ja tiheä sekä visuaalisesti epäsiistin näköinen. Toki, jos omistaja haluaa kasvattaa metsäänsä luonnon kasvun tyylisesti, niin ryteikköisyys ei ole lainkaan pahasta. Yleensä hoitamaton metsä tuottaa taloudellisessa mielessä hitaammin ja vähemmän tuloa kuin hoidettu metsä. Lisäksi hoitamattomaan metsään sisältyy suurempi tuhoriski kuin hoidettuun metsään. Haastavien kasvuolojen metsiköt saattavat olla jopa parempi antaa kehittyä luonnontilaisena kuin satsata niiden hoitoon suuria summia. Luonto kyllä osaa hoitaa itse itseäänkin. Luontaista harvenemista tapahtuu koko ajan hiljalleen esimerkiksi tuulen tai lumen vuoksi.

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti

Antti Hiltunen

Metsäpalvelupäällikkö

puh. 040 190 6865

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This