Tukkipuun hinta on noussut – nyt on oikea hetki puukaupoille

 

 

19. maaliskuuta 2021

Puukauppa on metsänomistajien ja teollisuuden yhteispeliä. Tässä symbioosissa molemmat tarvitsevat toisiaan, vaikkakin osapuolet tuntuvat välillä unohtavan tämän perustotuuden. Teollisuutemme on rakennettu ja mitoitettu puutavaran tarjonnan suuruiseksi. Kotimaisen puutavaran lisäksi Suomeen tuodaan puuta jalostettavaksi myös ulkomailta ja sen osuus on karkeasti noin 15% koko käyttömäärästä. Loput 85% kasvatamme ja hakkaamme itse. Suhdannevaihtelut heilauttelevat markkinaa pienessä mittakaavassa, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa käy ilmi, että hintataso on pysynyt suhteellisen vakaana jo pidemmän aikaa. Isoja heittoja suuntaan tai toiseen ei myöskään ole ennustettavissa lähitulevaisuudessa. Sahatavaran hyvä kysyntä on kuitenkin viime aikoina nostanut tukkiosasta maksettavaa hintaa.

Lähes kaikki metsissämme suoritettavat toimenpiteet pohjautuvat ajatukseen suoran runkopuun kasvattamisesta. Tätä kautta metsänomistajalla on mahdollisuus hyötyä taloudellisesti puukauppojen yhteydessä. Uudet metsäteollisuusinvestoinnit herättävät toiveita paremmista hinnoista. Toisella puolella vaakakupissa energian hinnan nousu aiheuttaa painetta kantorahatulon laskuun. Puukaupoissa maksettavat hinnat ovat tiukan seurannan alla metsäalalla. Hintoja vertaillaan kahvipöytäkeskusteluissa ja virallisempaakin tilastotietoa on saatavilla useasta lähteestä.  

Puun hinta muodostuu yksinkertaisesti teollisuudelle käyttökelpoisen puuaineksen arvosta.

Puun hinta muodostuu yksinkertaisesti teollisuudelle käyttökelpoisen puuaineksen arvosta. Tärkein jaottelu ja erityisesti eniten hintaan vaikuttava tapahtuu sahatukkien ja kuitupuun välillä. Tukkiosa on arvokkaampaa ja metsänhoitomme perustuukin pitkälti sahateollisuudelle kelvollisen puuaineksen kasvattamiseen. Hakkuun yhteydessä tehtävällä puutavaralajien erottelulla eli katkonnalla tehdäänkin yllättävän paljon eroa lopulliseen puukauppatiliin. Myös teollisuuteen kelpaamaton puuaines energiakäyttöön hyödynnettynä voi parantaa lopputulosta.

 

Puukauppahintaan vaikuttavat tekijät

Eri puutavaralajeista maksettavaan hintaan vaikuttaa myös korjuusta aiheutuvat kulut. Kulujen suuruutta määrittävät poistettavien runkojen järeys, hakkuutapa, lakisääteinen kantokäsittely, varastoalueen ja tienhoidon kulut sekä kuljetusmatkojen pituus. Ensiharvennuksilla korjuukulu nousee pahimmillaan sen verran korkeaksi, että rahallinen tulo jää omistajan kannalta ajateltuna kohtuuttoman pieneksi. Näissä tapauksissa pitääkin ottaa huomioon pidemmän aikajänteen kehitys, oikeaan aikaan tehdyt kasvatushakkuut ovat myös sijoitus tulevaisuuteen.

Kauppatavoista yleisin on pystykauppa. Tässä tavassa määritellään puutavaralajikohtaiset yksikköhinnat. Pystykaupan rinnalla on yleistymässä hankintakauppa korjuupalvelulla. Näissä tapauksissa puut ostetaan ”pystyyn” ja kaupan yhteydessä laskutetaan korjuun kulut ennalta sovittavien taksojen mukaan.

Puukauppatulo kiinnostaa myös verottajaa. Perusprosentti puukaupasta maksettavasta tuloverosta on 30, yhteismetsällä hiukan alhaisempi. Tästä verotaakasta saa vähentää erilaisia metsätaloudesta syntyviä kuluja ja vähennyksiä. Vähennyksiä pääsee hyödyntämään myös metsämaan kaupoista muodostuvan metsävähennyspohjan kautta. Kauppatapa vaikuttaa lopulliseen tulokseen, esimerkiksi hankintakauppa on monessa tapauksessa verotuksen kannalta edullisempi vaihtoehto.  Puukaupan yhteydessä maksettava arvonlisävero elää omaa elämäänsä ja tärkeintä onkin muistaa, että kaikki puukaupan yhteydessä maksettava tulo ei ole jäämässä tilille lopullisen verotuksen jälkeen.

Tukkiosan parantunut hinta kannustaa tekemään kauppoja juuri nyt, koska emme voi tietää jatkuuko hinnan nousu vai palataanko ”normaaliin”.

Usein kuultu kysymys on – onko nyt hyvä aika puukaupoille? Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja menneisyyteen emme voi palata, joten yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Tukkiosan parantunut hinta kannustaa tekemään kauppoja juuri nyt, koska emme voi tietää jatkuuko hinnan nousu vai palataanko ”normaaliin”. Metsäomaisuuden arvon säilyttämiseksi kasvatushakkuut kannattaa tehdä pienistä hinnan heilahteluista huolimatta ajallaan metsän tarpeita kuunnellen. Uudistuksellekin on oma aikansa ja paikkansa, mikäli haluaa realisoida maapohjan tuottoa pidemmällä tähtäimellä. Metsänomistajat ovat kokonaisuutena paljon vartijana koko kansantaloutta ajatellen, ilman puuvirtaa koko taloutemme halvaantuu nopeasti. Järkeviä ja huolellisesti suunniteltuja puukauppoja tarvitaan jatkossakin!

 

Ota yhteyttä!

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti
  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Matti Nevanperä

Metsäasiantuntija

Etelä-Kainuu

puh. 045 7750 2247

etunimi.sukunimi@metsatkuntoon.fi

MetsätKuntoon-digipalvelu

Kehitämme kokonaisvaltaista sähköistä palvelualustaa metsänomistajille, puunostajille sekä metsänhoito- ja korjuupalveluita tarjoaville organisaatioille. Kehitystyön mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus.

Share This